"Roppakaupalla viileän tyylikästä räiskintää ja huippuunsa trimmattuja lihaksikkaita tarkka-ampujia."
Jep, "...huippuunsa trimmattuja lihaksikkaita tarkka-ampujia."
Kannen hehkutuksissa keskityttiin selvästi oleellisimpaan.
Hong Kongin poliisivoimien tarkka-ampujaryhmä saa uuden jäsenen rivikyttä OJ:sta (Edison Chen) jolla on sen verran terävä näkö, että tappamiskyvyistä olisi katupartion sijaan enemmän hyötyä piilosta ampumisessa. Mentorikseen hän saa varsin kyvykkään sekä ystävällisen Shanen (Bowie Lam) ja sitten ollaan aika paljon ilman paitaa, koska ilmeisesti ammuskelulykyky heikkenee jos öljytty yläruumis pidetään piilossa. OJ kuulee tarinan kahdesta mestariampujasta Hartmanista (Richie Jen) ja Lincolnista (Xiaoming Huang) joilla oli vahva keskinäinen kilpailu paremmuudesta, mutta heistä selväjärkisemmän Hartmanin edetessä päälliköksi tunsi kuumaverisempi Lincoln kokeneensa epäreilua kohtelua ja kun myöhemmin Lincoln pelastustehtävissä ampui erehdyksessä viattoman ihmisen päätyen siksi vankilaan on hänen mielensä varsin musta nyt vapautuessaan sieltä. Katkera Lincoln haluaakin siis kostaa sekä Hartmanille että muille tarkka-ampujille avustaen muun muassa omaan vankilakeikkaansa osallisena olleen rikollisen vapaaksi, saadakseen hänestä ja jengistään itselleen apulaisia ja sitten tarkoituksena on yksi kerrallaan lopettaa ex-kollegoiden elämisen ilot sekä surut. Toisin sanoen tässä ovat ns. systeemin pettämä tyyppi (Lincoln) kostoretkellä, entinen kaverinsa (Hartman) joka pyrkii estämään hänet, veteraanikyttä (Shane) joka koettaa antaa isällisiä neuvoja ja noviisi (OJ) joka etsii paikkaansa pitäen väärää henkilöä ihanteena (ts. Lincoln), mutta kunhan on tarinan edetessä kokenut virheitä kasvaa hän kohtaamaan niistä suurimman ja oppii mitä on olla hyveellinen sankari. Aika basic shittiä siis.
Huom. Wikipediassa oleva juonikuvaus on sinänsä oikeassa vaikka esittääkin osan tapahtumista väärässä järjestyksessä, sillä ensinnäkin siellä ensimmäisessä kappaleessa esitetty tapahtumasarja ei aloita elokuvaa vaan vasta vasta kappaleessa kerrottu osuus toimii sisäänheittäjänä, mutta toisin kuin väitetään se ei ole takauma. Takaumia kyllä käytetään, mutta täysin eri seikkoja kuvaten. Tapahtumat kuitenkin ovat pääosin paikkaansapitävä, järjestys on vain väärä ellei juonikuvauksen kirjoittajalla sitten ole ollut radikaalisti erilainen leikkaus nähtävänään. Suurempi ongelma tulee kuitenkin sivustolla olevan juonikuvauksen hahmojen kohdalla, koska nimet ovat välillä kohdillaan ja välilla kaukana siitä. Entinen tarkka-ampuja Lincoln kylläkin oli vankilassa ja oli kilpailuasetelmissa Hartmanin kanssa, mutta edellinen ei ollut hän joka otti OJ:n siipiensä suojiin tai oli ylipäätään missään tekemisissä hänen kanssaan. Lincoln oli siinä vaiheessa jo ex-kyttä ja vasta vapautumassa vankilasta kun OJ värvättiin tarkka-ampujaksi. Siellä näyttäisi olevan pari muutakin kohtaa jossa tapahtumat kuten mainitsin ovat sinänsä oikeita, mutta järjestys joko väärä ja henkilöiden kohdilla on aiemmin mainitun kaltaisia erheitä. Usein aasialaisissa leffoissa hyödynnetään hahmojen kohdalla kahta eri nimeä ilmeisemmin juurikin tehdäkseen länsimaalaisille katsojille seuraamisen helpommaksi ja täten esimerkiksi Shane on paitsi Shane mutta myös Shan Ge, että ymmärrän täysin miten nimien kohdalla voidaan sekoilla ja ajoittain se on itse elokuvaa katsoessaankin vaikea hahmottaa kuka kukin on koska suomennos saattaa sanoa muuta kuin mitä sanotaan, ääntämys on tietenkin välillä tiettyyn suuntaan johtavaa ja kirjoitustapakin saattaa muokata nimiä. Wikipedian kuvauksessa kuitenkin käytetään vain näitä länsimaalaisia nimiä ja kyllä yleensä kun on kerran nimen paikan löytänyt ei sitä enää hukkaa, ellei sitten ajatuksia leimaa jokin kaikki näyttävät samalta-huolimattomuus. Kuitenkin vaikka nimet ehkä menevät sekaisin niin mikä selittää tapahtumien kertomisen väärässä järjestyksessä? Toisaalta kuka välittää?, sillä kyllähän kerrottu on siellä ja pulmallista tämä on vain jos vertaa lukemaansa näkemäänsä, eikä sitäkään olisi nyt tapahtunut jos ei leffan nähtyään olisi etsinyt jotain mielenkiintoista nippelitietoa mainittavaksi. Aluksi se tuntui olevan elokuvan väliaikainen hyllytys koska OJ:ta esittävä Edison Chen näytti vetävän Axel Smithit ja kuvanneen panoleikkejään erinäisten naisten kera, esitelleen niitä kavereilleen ja kas kummaa! jossain vaiheessa kuvat olivat päässeet vuotamaan julkisuuteen aiheuttaen skandaalin jonka vuoksi Edisonin nimi ei ollutkaan enää niin kirkas lamppu jolla kannatti Sniperia myydä. Joskin myönnettäköön, että Wikipedian juonikuvaus on mielestäni mielenkiintoisempaa kerrottavaa, kun seksiskandaali kuitenkin oli elokuvan ulkopuolista shittiä.
Sniper on ihan hyvä joskin ajoittain hieman joutukäyntinen toimintaleffa jossa hahmot ovat aika peruskamaa, mutta sentään pääosin hyvin esitettyjä ja kuluneisuudestaan huolimatta kelvollisesti kirjoitettuja. Parhaiten heistä onnistuu Xiaoming Huang jonka paranoia ja väärin suunnattu viha kasvaa kelvollisen uskottavasti ja häntä kohtaan tuntee jonkinlaista sympatiaa kun nopeasti huomaa, että erehdysten ja maailman potkimisen aiheuttamat tragediaan johtavat ongelmat ovat hyvinkin arkipäiväisiä jolloin ajoissa puhuminen oikeille henkilöille olisi voinut estää monet suruntuojat. Kyseessä ovat siis pienet asiat jotka kasvavat suhteettomiksi eikä tällöin enää erota kuinka vähäisistä ongelmista oikeasti onkaan kyse ja niitä vastaavia tapahtuu kaikkialla aivan liian usein. Erehdys siitä kuinka katsot jotain muka väärin johtaa nyrkkitappeluun nakkikioskijonossa ja pian on jo puukko kylkeä koristamassa, ja kaikki vain koska jokin sumensi puukottajan mieltä eikä hän samaan tekoon olisi sortunut toisessa paikassa, toisessa hetkessä. Epäterve kilpailuvietti, usko väärinkohteluun uralla joka johti suurempaan käsitykseen epäreiluudesta ja vankila-aika erossa ystävistä sekä tyttöystävän menetys jotka saivat liekit kasvamaan jolloin Lincoln päätyy tekemään koko ajan suurempia virheitä kunnes umpikuja on kuljettu loppuun.
Tietenkin tämä kertomani saa kenties elokuvan kuulostamaan pohdiskelevammalta ihmisdraamalta kuin miten se enimmäkseen esitetään, sillä tottavie ne minuuttitolkulla esitetyt öljytyt rintalihakset, pyssyjen kanssa juoksevat rutiiniactionhetket ja musiikki joka saa uskomaan Michael Bayn The Rockin olleen vaikuttimena rikkovat hmm... ja leuan hieronta syvällisiä tuumiessaan-tunnetta. Tarkka-ampuminen ei siis tarkoita piilossa lymyämistä ja turpa rullalla olemista vaan hosumista kiväärin kanssa ja jotain Counter-Strikea. Kuitenkin, ihan hyvin kertakatselun kestävä toimintaleffa jossa tosin olisi ollut potentiaalia herättämään muitakin ajatuksia kuin fuck yeah!
Etenkin päähenkilöksi osoitettu OJ jää ihmeen sivuun, mutta toisaalta hän onkin sen verran valju tapaus muiden rinnalla ettei se nyt mikään ihmekään ole miksi näin tapahtui, mutta mielenkiintoista se on siksi, että hän kuitenkin on se hahmo jota muka seurataan koska häntä nimenomaan revitään kahtaalle kunnes oppii mikä on oikein.
Tähdet: ***
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti