keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Mooses (Moses: From Birth to Burning Bush, 1993)

Kun takakannessa lukee Mooseksen olevan "miljoonien dollareiden suurtuotanto" ja ohjaajana Richard Rich, sitä rupeaa elokuvan nähtyään epäilemään vahvasti kummankaan väitteen paikkaansapitävyyttä. Ei taatusti ole maksanut miljoonia dollareita ellei kyseessä ole ollut jotain veronkiertoa, rahanpesua tai muuta hämärätoimintaa ja Richard Rich on varmastikin salanimi sillä ainoa oikea Riku Rikas on Macaulay Culkin. No, ensimmäisen totuudenperäisyyttä epäilen edelleen vahvasti, mutta Richard Rich on todellinen henkilö ja on ohjannut muun muassa Hiidenpadan jonka vuoksi tämäkin Mooses sai takakannessaan perustelut mainita Disneyn ja luoda sillä tavoin oletuksen olleen oikeastikin suurtuotanto.
Se miljoonien dollareiden budjetti selittynee sillä, että tämä Mooses ei ole sellaisia rahasummia nähnyt, mutta se sentään on saanut osan niistä sillä kyseessä on vuosien 1987 ja 2005 välisenä aikana tehdyn Animated Stories from the Bible-televisiosarjan yksittäinen osa. Kyllä aika varmasti 13 jaksoa yhteensä polttivat miljoonan tai yli dollarin, mutta jos sellainen rahamäärä olisi käytetty yhteen ainoaan 30 minuuttiseen (tai niin ainakin kansi väittää, todellisen pituuden ollessa 10 minuuttia vähäisempi) jaksoon kuten tämä Mooses niin silloin on kyllä joku vetänyt välistä. Animointi ja itse piirrokset ovat kyllä ihan hyviä, mutta tyypillisen tavanomaista säännöllisen kiireistä animaatiotelevisiosarjan tyyliä jossa taustat ovat varsin staattisia ja kalvopiirroshahmot ovat etualalla valitettavan irrallisia, liike on suht' säästeliästä vaikuttaen siltä, että aina ajoittain jätetään ruutuja välistä oletuksena ettei kukaan kuitenkaan huomaa ja ääninäyttely on ns. paperista lukemista. Mitä se tietenkin on, mutta tässä tapauksella sillä viitataan rutiininomaiseen monotonisuuteen. Tämä kaikki ei ole niinkään Mooseksen haukkumista koska kyseessä on perinteisen onnistunut pikaruoka-animaatio, mutta se on huomautus siitä kuinka pelkkä Mooseksen nimi ei takaa mitään Charlton Hestonia, Oscar-palkittuja erikoistehosteita tai edes julistetta joka vaikuttaa Conan barbaarilta:
Ei vaikka mitä hehkutuksia suureellisuudesta kirjoitetaan kansiin.
Kyseessä on vain tavallinen lauantaiaamun piirrossarjan jakso joka ei tee kolhua mieleen, mutta jonka katsoo suosiolla läpi ja josta nauttii sen verran kuin pitääkin.

Hämmentävintä ja samalla positiivisinta lienee se, että vaikka kyseessä on ns. opettavainen uskontotunneille suunnattu piirretty niin se mikä tästä aika pitkälle uupuu on sokea uskovaisuus, joten siitäkin huolimatta kuinka kyseessä on raamatun kertomus ei mieleen tullut kertaakaan hihhulismi jossa koetettaisiin aivopestä katsojaa. Tai no okei, ehkä minut on jo aivopesty... obey, consume ja send more paramedics, arr! Tapahtumat pikemminkin todetaan ja esitetään luonnollisena kulkuna kuin niiden kohdalla pysähdyttäisiin ja alleviivattaisiin tai huokailtaisiin kuinka oih! Jeesus ja kumppanit. Olen aika varma, että minulla on hyllyssäni muitakin saman sarjan jaksoja tai olen vähintään nähnyt niitä ja muistelisin saaneeni muista vahvemmin uskonnollista saarnaa, joten Mooseksen tapauksessa sen neutraalimpi toteutus oli varsin virkistävää. Joskin suuri syy siihen saattaa yksinkertaisesti löytyä pituudesta, joka kuten aiemmin totesin on väitettyä puolta tuntia huomattavasti lyhyempi ja kertomus nimensä mukaisesti pysähtyy Mooseksen juteltua palavan pensaan kanssa, ettei siinä ajassa kyllä ehditä esittämään lähellekään koko kertomusta ja sen jäädessä näinkin kesken ei mahdollisuuksia minkään asian kuten uskollisen näkemyksen painottamiseen sekä revittelyyn oikein olekaan. Kumikamelin sanoin "kiire on,hoppu hoppu, huomenna tulee maailmanloppu." Tai ainakin muistelen, että se oli Kumikamelin biisistä. Tähän kohtaan todettakoon, että jos Mooseksen tarinaa jatkettiin Animated Stories from the Biblessa niin sitä ei tehty ainakaan seuraavassa jaksossa joka keskittyi jo eri aiheeseen.

Siispä Mooses on kelvollista bulkkianimaatiota jossa on muutama tyylikäs maalauksellinen pelkäksi taustaksi tarkoitettu kuva ja oikeastaan hyvinkin vaikuttava jylhä orkesterimusiikki, jossa on niinkin suuren maailman tuntua, että se istuu ajoittain aika huonosti itse kuvaan ja on aika oletettavasti lohkaissut suuren palan budjetista. Ehkä siihen se suurtuotanto keskittyikin.
Lienee aiheellista kertoa se, että vaikka nämä tällaiset helposti mielletään lastenpiirretyiksi niin Mooseksen sävy ei kuitenkaan ole niin "lapsekas" etteikö selvästikin ajatuksena olisi ollut draamapainotteisempi kertomus mikä ei nyt minnekään ns. aikuisten teokseen saakka ulotu joten ei tämä mikään Kristuksen viimeinen kiusaus ole, mutta se on pikemminkin perhe-elokuva eikä vain sen joukon lapsien. Eri asia tietenkin on kuinka moni aikuinen ilman sitä uskonnolista vaikutinta vaivautuu Mooseksen pariin, kun lapsien kohdalla usein riittää pelkkä piirretty.

Huomautettakoon myös että pois lukien skannaamani kansikuva, kehonrakentaja-Heston ja tuo kolmas itsestäänselvyys ovat muut otettu youtubesta olevasta versiosta ja siinä on huomattavasti kehnompi kuvanlaatu kuin tuossa Poptorin dvd:ssä, joka ei nyt sekään mitään suurtuotantoa hengi, mutta on kuitenkin soveliaan hyvä.

Niin ja se juoni? Hei, se on Mooses-tarina joten paha faarao Ramses pelkää israelilaisten orjien vallankumousta ja määrää sen tukahduttakseen pojat kuolemaan, mutta Moosesvauva pelastuu kun hänet pistetään virran vietäväksi. Myöhemmin Mooses kasvaa maineikkaaksi faaraon sotilasjohtaksi, huomaa vallan väärinkäytökset, kokee jumalallisen väliintulon ja toteuttaa faaraon pelkäämän vallankumouksen. Basic shit siis.

Tähdet: **

2 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Pisnes on pisnes ja Mooses on Paavo Lipponen.

...noir kirjoitti...

Riskipisnes.