Muistatteko sen Vincent Ludwigin käyttämän mielenhallintavempeleen Mies ja alaston ase-elokuvasta, sen jolla saattoi hypnoosimaisella tavalla ottaa kenet tahansa valtaansa ja tehdä hänestä tietämättään salamurhaajan? No, se sama härpäke on otettu uudelleen käyttöön Submergedissa jossa sitä luonnollisestikin käytetään vastaavaan toimintaan. Nyt sen vaikutuksen osoitukseksi on otettu mukaan tietokonetehosteita jotka nostavat krapulaoksennuksen itsetuntoa, mikä muuten aika pitkälle pätee kaikkiin Submergedin erikoistehosteisiin, mutta hei, kyseeessä onkin Steven Seagalin eurotrashelokuva, että siinä suhteessa tämä on ihan tarpeeksi hyvännäköinen.
No kuitenkin, koska tiedemiespahis Lehder (Nick Brimble) käyttää itäeuroopassa laitettaan kootakseen itselleen maailmanvalloitusyksityisarmeijaa pitää paikalle lähettää erikoisjoukko pysäyttämään hänet ja siinä kuvaan astuu Steven Seagalin esittämä supersotilas Chris Cody, joka nyt vielä viruu vankilassa kiitos palveluksensa maalleen. Tässä tapauksessa kyse on siis Likainen tusina-ilmiöstä, että erikoisryhmä kootaan vankilatyypeistä lupauksella mahdollisesta vapaudesta, mutta kyllähän te Seagalin tiedätte, ei hän suostuisi esittämään jotain raiskaajaa tai muuta pahista joka sopisi ideaan vaan tottakai hän on pelkästään maailman paras ja hyvin sotilas, ja ne kaikki muut ovat niitä tyhmyreitä. Siispä käytännössä ei muista niin väliä, kunhan Seagal heiluttaa käsiään osoittaen olevansa muita kyvykkäämpi ja siinäpä se. Cody joukkoinen hoitaa hommansa ja pakenee sukellusveneellä mukanaan aivopestyt kollegat, jotka tietenkin heräävät ja ryhtyvät ilkeilemään. Isojen pomojen päätös on pommittaa sukellusvene tuusannuuskaksi koska ilmeisesti jotain neljä, viisi pyssyillä varustettua hourailevaa sotilasta on niin suuri uhka, että ohjukset matkaan. Pomot pettävät, mutta Seagal voittaa.
Bulgariassa kuvattu Submerged on tavanomainen Seagalin egonpönkityselokuva, vaikka ilmeisesti jotkut mukana olleet halusivat sen olevan jotain muutakin, mutta he erehtyivät. Siispä ohjaaja Anthony Hickox sai ihan rauhassa riitaantua Seagalin kanssa ja sivuosassa oleva Gary Daniels pettyä kun tasaväkiseksi suunniteltu pitkä tappeluosuus Seagalin kanssa tyrehtyi päätähden halusta nopeaksi lattianlakaisuksi Danielsilla, ihan vain jotta kukaan ei vahingossakaan erehtyisi luulemaan kenelläkään olevan mahdollisuuksia kaikkivoipaista Seagalia vastaan. All hail Seagal! Mikä on sääli sillä vaikka Submerged tuskin missään vaiheessa olisi yltänyt miksikään lajityyppiklassikoksi niin on siinä jotain potentiaalia nähtävissä, koska jo pelkästään Danielsista olisi saanut varteenotettavan vastustajan jos tähden itsetunto ei olisi vääristynyt, ajatus suljetusta paikasta (ts. sukellusvene) jossa omiin kuuluvat aivopestyt tappelupukarit aiheuttavat ongelmia on hyvä niin sekä toimintaa kuin myös lojaalisuus- kuin muita vastaavia pulmia ajatellen ja mukana on jopa kaksi Aliensin Vasquezista muistuttavaa naishahmoa (esittäjinään Christine Adams sekä Alison King) joiden epäluuloinen kisaileva suhde (ei seksuaalinen) olisi omiaan herättämään tunteita, mutta tämä nyt olisi edellyttänyt jotakuta muuta elokuvan isoksi nimeksi ja siten mahdollisuutta antaa muillekin asioille tilaa.
Siispä keskinkertaista budjettitoimintaa (joskin jopa 15 miljoonaa dollaria maksanut, mikä saa miettimään että mihin se raha saatiin uppoamaan koska ei se ainakaan ruudulla näy) joka menee vanhasta tottumuksesta muiden seagalismien joukossa, mutta joka ei ilostuta edes vannoutuneimpia faneja elleivät he ole pahan alkoholimyrkytyksen kourissa.
Huvittavaa on se, että sekä elokuvan nimi kuin kansivahtoehdotkin antavat ymmärtää sukellusveneen olevan jotenkin oleellinen osa elokuvaa,
mutta se on oikeasti vain jotain vartin verran näkyvä kulkuneuvo ihan samalla tavalla kuin vaikkapa se limusiini Die Hardissa, mutta kutsuuko kukaan Die Hardia nimellä Limousine?
No, ehkä Argyle.
Tähdet: *
2 kommenttia:
Mitähän Argylelle mahtaa kuulua nykyisin?
Filmografiansa perusteella ei paljon mitään.
Lähetä kommentti