Dragonquest (2009)

Paha taikuri Kirill (Brian Thompson) herättää tulivuoren uumenissa uinailevan lohikäärmeen, ottaakseen sen ja joidenkin helyjen avustuksella koko maailman haltuunsa. Toisaalla laiska, vastuuton sikopaimen tai jotain Arkadi (Daniel Bonjour [ihan oikeasti, Bonjour]) tykkää kuluttaa päivänsä polttamalla pilveä ja tirkistelemällä naapurin tytön tissejä, joten luonnollisestikin hän on legendojen ennustama ihmiskunnan pelastaja ettei siinä ei ole mitään yllättävää. Arkadin on siis tehtävä matka tappamaan lohikäärme sekä pysäyttämään Kirillin pahuus ja tuon aikana hänen on voitettava myös omat epäluulonsa ja kaikkea muutakin sitä tyypillistä shittiä jota asiaan kuuluukin. Epätodennäköisin ja siten täysin todennäköisin sankari nousee ja siinä häntä auttaa se rahiseva vanha mestari, joka tällä kertaa on Marc Singerin esittämä jurottava patu Maxim. Toki mukana on myös se vaadittava romantiikan kohde, naissoturi Katya (Jennifer Dorogi) joka pitää Arkadia luuserina, mutta on tietenkin lopulta hänelle sopivaa vaimomateriaalia.

Edelliseen lohikäärme-elokuvaan eli siihen Dragon Hunteriin verrattuna Dragonquest on siinä mielessä aivan toista maata, että tämä on huomattavasti energisempi ja siten paljon viihdyttävämpi. Asylum-tuotantona se ei varmaan kuitenkaan ole ollut yhtään tai ainakaan merkittävämmän kalliimpi, mutta ainakin on käyttänyt rahojaan vähän paremmin. Efektit toki ovat asiaankuuluvan rumat ja fantasiaelokuvaksi Dragonquest on mielikuvituksetonta kierrätystä, mutta ihme kyllä tällaisen halpatuotannon tasoa voi nostaa jopa joku Thompsonin tai Jason Conneryn kokoinen nimi, joskin se tietenkin vertailussa vain siihen Dragon Hunteriin. Lajityyppifaneille kovin juttu lienee kuitenkin Marc Singer, sekin kiitos vahvasti koomisten Beastmastereiden.

Luonnollisestikin koska kyseessä on Asylum-elokuva niin sitä odottaa sen olevan heille tyypillinen puoliläpällä tehty mockbuster ja vaikka jälkimmäinen tuleekin muutamista hetkistä mieleen niin selvästikään Dragonquestia ei ole tarkoitettu vitsiksi vaan vähintään puolivakavissaan otettavaksi seikkailuelokuvaksi. Sellaisena tämä onkin ihan kelvollista perus B-kamaa joka ei heiluta suuntaan taikka toiseen, nouse miksikään tulevaisuuden klassikoksi, mutta on ainakin ihan mukavaa ajanvietettä ja siten kyllä se samalle yleisölle on suunnattu kuin mainittu Dragon Hunterkin.

Siihen mockbusteriin liittyen on se lähin vertailukohta tietenkin Sormusten herrat joista varsinkin varsin hobittimainen Arkadi tuo mielikuvia, mutta paria tiettyä hetkeä lukuunottamatta Dragonquest on pikemmin vain geneerinen fantasielokuva ja yhtä hyvin sen esikuva voi olla mikä tahansa miekka ja magia-seikkailutarina. Mielenkiintoisinta lienee se, että soturiprinsessa Katya on hämmentävän samannäköinen kuin Gal Gadotin Ihmenainen.

Tietenkin nyt katsottuna edellinen vaikuttaa vertailussa jälkimmäisen cosplaylta, mutta kyllä sitä hiukan miettii että onko kyse vain sattumasta. Onhan se mahdollista, että Katyan look pohjautuisi Wonder Womaniin, mutta vain ns. päivitettynä kuten Gadotilla, jonka vuoksi taas jälkimmäisen esittämän version modernisointi tuntuu siksi väriskaaloja myöten kulkeneen samoja latuja ja ehkä... ehkä hyvinkin samoja, epäilyttävän samoja.

Rakastan sitä kuinka ympäripyöreän sitaatin ovat valinneet elokuvan takakanteen muka kehuksi.

Tähdet: **

Dragonquest