torstai 10. syyskuuta 2015

Killer Image (1992)

Takakannessa on juonisynopsis viidellä eri kielellä ja kolmessa niistä elokuvan päähenkilön iäksi kerrotaan 25 vuotta, kun taas kahdessa 35v. Kumpi se nyt on? Tämä epätietoisuus raastaa minua.

Valokuvaajarebel Max (John Pyper-Ferguson) saapuu kotikulmille kuultuaan valokuvaajaveljensä kuolemasta ja kohta selviää, että senaattori Kane (M. Emmet Walsh) on taas työntänyt parrua väärään koloon ja hänen avustajaveljensä Luther (Michael Ironside) hävittää tapahtuneesta kieliviä todisteita, jollaisia ovat tietenkin paljastavat valokuvat ja Maxin velipoika. Joskaan en oikein tajua mihin tätä kuollut veli-ideaa edes tarvitaan, kun toki Luther on nimenomaan Maxin perässä saadakseen ne edesmenneen veljen taltioimat kuvat itselleen, mutta kun Max itsekin tulee kuvanneeksi senaattori Kaneen liittyviä arvelluttavia asioita tietämättä veljensäkin tehneen niin, niin eikö jompikumpi olisi riittänyt, koska nyt sama asia (vaikkakin eri kuvat) tuli kahdesti.

Killer Image on niitä elokuvia jotka muistan nähneeni yläasteaikoina (joskus 1993 paikkeilla), mutta en muista sitä niinkään sen sisällön vuoksi vaan aivan muista syistä jotka kerron seuraavaksi:
Sen ohella, että pidin ja pidän edelleenkin elokuvan suomenkielistä nimeä Kamera käy... kuole! riemastuttavan uhmakkaana niin Michael Ironside on kannessa niin pirun kiukkuisen näköinen, että se oli alunperin syy miksi se tuli katsottuakin. Vieläkin parempi ja tyhmempi syy sille miksi Killer Imagen olemassaolo on porautunut tajunnan perukoille on siinä, että muistatteko kun niissä isommissa vhs-koteloissa oli joissakin (Esselten keltaisissa koteloissa?) sisällä sellainen läpinäkyvää muovia oleva kasettipaikka ja sen alle oli yleensä sijoitettu esimerkiksi tulevia elokuvia mainostava paperilappunen? No, silloisesta ja sittemmin ajat sitten lopettaneesta videovuokraamosta lainaamassani Killer Imagessa oli sellainen ja minä sijoitin sinne pornolehdestä leikatun alastoman naisen kuvan (vain tissit näkyivät, ettei sen pahempaa) ja näin ollen palautin kasetin erilainen mainos sisällään. Se oli pelkkä kakaramainen pila, mutta syyllisyyden tunne muuttui nopeasti riemuksi kun vuokraamotyöntekijä ei kysellyt asiasta ja ainakin vielä jotain kuukautta myöhemmin kotelo oli hyllyssä samainen kuva sisällään. Mikä saa miettimään, että vuokrasiko kukaan muu kyseistä elokuvaa, tai katsoiko kukaan työntekijöistä koskaan kotelon sisälle kun siirsi sen sisältöä ulos sisään. Ehkä se oli vain elokuvan kohdeyleisön silmissä veikeä juttu.
Siispä se miksi Killer Image jää helpommin muista syistä kuin sisältönsä puolesta mieleen on yksinkertaista. Tämä ei ole kovinkaan hyvä elokuva. Ei edes vaikka kuinka takakannessa koetetaan kutkutella uteliaisuushermoja toteamalla kyseessä olevan "vähän liiankin uskottava tarina", kun kyseessä on sen verran raukeaa perustrilleröintiä ja uskottavuuskin vähän niin ja näin, mutta enimmäkseen niin tai näin.
Ei tämä surkea ole, kunhan on vain ihan tavanomainen jännäri ilman yllätyksiä.
Tai no, se yllätysten puute ei pidä aivan paikkaansa, sillä yksi asia sai minut oikeasti hämmennyksen valtaan. Killer Imagen cowboyhenkistä raamikasta sankaria esittävä John Pyper-Ferguson kuulosti nimenä todella tutultä, mutta katsoessani kyseistä näyttelijää ruudulla en aluksi millään saanut päähäni että miksi ja sitten 30 minuutin kohdalla se välähti: Shit goddamn, sehän on kuin onkin Brisco Countyn Pete!
Pete oli Briscossa sen parhaimpia hahmoja ja Pyper-Ferguson aivan loistava esittäessään hermostunutta hessuhopomaista aika kilttiä vintti pimeenä-pahista ja onnistui olemaan jotenkin ruipelomainen kun taas tässä Killer Imagessa hän on kuin mikä tahansa puunaamainen kalsarimalli vailla persoonallisuutta, eikä edes kuulosta oikealla tavalla vinkuvalta. Haluaisin siis antaa Killer Imagelle kehuja siitä kuinka nyt sen katsominen osoittaa kuinka lahjakas näyttelijä Pyper-Ferguson on, mutta kun hänen hahmonsa tässä elokuvassa on niin samperin tylsä etten voi sellaista kehua antaa edes mainitussa yhteydessä, joten jääköön hyvä Petelle.

Kyllä se pitkälti jää Michael Ironsiden niskoille olla kiinnostavinta Killer Imagessa, vaikka itsensä huomioiden mies vetääkin roolinsa aika helpon oloisesti, eli toisin sanoen rutiinilla. Mutta kun hän osaa olla oikealla tavalla bad ass yrittämättäkin ja sitä hänen on tarkoitus ollakin tässä elokuvassa, niin hyvähän se on. Vaikka pakko myöntää, että kun Ironside kulkee pistämässä vähän jokaisen vastaantulevan hengiltä niin se rupeaa muuttumaan aika koomiseksi ja ei kestä kauaakaan kun ei edes muista miehen motiivia tehdä niin. Loppuratkaisun aikana sitä syytä ymmärtää vieläkin vähemmän. Ironsiden hahmo pitäisi kenties olla vaarallisen poliittinen juonittelijamurhaaja, mutta onkin sen sijaan enemmänkin sekosarjamurhaaja joka tykkää ottaa valokuvia uhreistaan. Niin tosiaan, yksi valokuvaaja on tapettu ja toinen vaarassa, mutta tappajasiivooja tuntuu olevan ainoa joka kuvaa tapahtumia.

M. Emmet Walshilla on kyllä elokuvan kenties paras kohtaus esitettävänään. Hänen hahmonsa on aikalailla pihalla Lutherin toimista ja täten luulee pahimman ongelmansa olevan aviorikos. Joten kun Max saapuu tapaamaan Kanea kertoakseen Lutherin pahoista teoista ja siitä kuinka hän koettaa lavastaa Maxin syylliseksi murhaan, on Walshin laiskasti esittämä senaattori ainakin sanavalmis sellaisella väsyneellä stonertyylillä (ts. lue seuraava kuin olisit Brad Pitt True Romancessa:
"En kestä aamuisin ihmisiä, jotka aikovat tehdä murhan.
Se on ikävä tapa aloittaa päivä.
Ethän kerro kenellekään, että tupakoin?"

Ai niin joo. Sitä ikää ei mainita kertaakaan elokuvan aikana.

Tähdet: **
Killer Image

Ei kommentteja: