Cut - kylmä viilto (Cut, 2000)

Ns. teinityttö, tms. on yksin kotonaan kun puhelin soi ja möreä-ääninen henkilö uhkailee kuolemalla. Naamioitu tappaja saapuu, seuraa teräasetta lihaan ja oh-ho sehän ei ollutkaan totta vaan Kylie Minoguen ohjaaman slasherleffan kuvaukset. Kylläpä minua nyt johdettiin harhaan. Sitten alkaa se todellinen osuus kun kuvauksissa nöyryytetty tappajan esittäjä päättää uppoutua paremmin rooliinsa ja siihen kuuluu ilmeisesti olennaisesti ensin oman sormen irtileikkaaminen ja vasta sitten kostomurhan suorittaminen. Onneksi murhaaja saa pian oksasakset kaulaansa kiitos ihan saatanan ärsyttävän ylimielisen päätähti Vanessan (Molly Ringwald), mutta nyt kun elokuva jää vaille ohjaajaa niin kuvaukset keskeytyvät ja siitä siirrymme jonkin aikaa eteenpäin kun elokuvaopiskelijat haluvat jonkinlaisena päättötyönään saattaa tuon elokuvan päätökseensä. Keskeneräiseksi jäänyt B-leffa on saanut ajan myötä kirotun maineen kun se on jo pariin otteeseen koetettu saada valmiiksi ja aina tapahtumaa on varjostanut mystinen kuolintapaus, mutta sehän ei näitä elokuva tulevia ohjaajalupauksia vaivaa vaan tokihan he aloittavat työnsä kauhugenren parissa. Koska kyseessä ovat elokuvaopiskelijat ja tässä on tehty jo Scream-viittauksia enemmän kuin tuon elokuvan kolmessa jatko-osassa ja Scary Movie-sarjassa yhteensä niin tottakai Cut on kuorrutettu muka nokkelalla sanailulla ja pilkkeellä silmäkulmassa, mutta valitettavasti kiitos jo tietoisen itseironisen Screamin kaikki huomautukset scream queeneihin, ns. slasherklassikoihin (ts. Halloween ja Friday the 13th) sekä siitä kuinka kauhuelokuva on automaattisesti sontaa kun Jane Campionin teokset eivät ovat Cutin vastaavat temput jo niin kuluneitä, että se on muuttunut läpikuultavaksi ja paljastaa ettei takana ole mitään muuta kuin bandwagonesque, mutta ilman Teenage Fanclubia.
No kuitenkin, sankariryhmämme ryhtyy siis jatkamaan kesken jääneen elokuvan kuvauksia kera sen oikean päätähden Vanessan, mutta kuten me kaikki tiedämme niin jonkin puolitiehen ja kirotuksi väitetyn uudelleen herättäminen johtaa myös sitä varjostaneen pahuuden virkistymiseen ja niinpä asiaan kuuluvan naimisen ja tekoajalleen tyypillisten muka terävien popkulttuuriviittausten ohessa teräasetappaja jatkaa työtään.

Vaikka Cut nyt pyrkiikin alkupuolellaan paljon Screamia koomisempaan ilmaisuun ollen siten melkeinpä parodia siitä, niin ei kestä kauaakaan kun elokuva muuttuu rutiinislasheriksi jossa vain joku maskiheppu puukottaa ja hyppysäikäytykset eivät herätä edes kissanunesta, ja täten kaikkinainen muka ironinen suhtautuminen ironisesti tahattoman koomiseksi muuttuneeseen lajityyppiin suhtautuneesta elokuvasta on vain sitä puuduttavuutta josta ensimmäinen Scream meidät onnistuneesti nykäisi irti, eikä Cut ole muuta kuin vain tylsää liukuhihnatappamista rahastamassa sinisilmiä.
Ei se alkupuolen ilmeisesti tietoisen koominen piikittely mitenkään hauskaa ole ja kaikkinainen todellinen nokkeluus loistaa poissaolollaan kun jokainen viittaus oli kulutettu jo siinä vaiheessa kuoliaaksi, mutta ainakin se oli Scary Movieta onnistuneempaa ja myöhemmin hädin tuskin keskitiellä pysyvää vuoronumeroslasheröintiä virkistävämpää. Tälläisenään Cutin ainoa oikea ero jokaisesta muusta ponnettomasta Scream-kopiosta on oleminen muuta kuin jenkkituotos ja sekin kaatuu heti siihen kun katsoo jonkin toisen vastaavan aussiteoksen.

Pokka ei pidä kyllä yhtään jos katsoo lisämateriaaleista ne tutut itsekehuhaastattelut ja kuulee tekijöiden kertovan kuinka uniikista ideasta on kyse.

Tähdet: *
Cut - kylmä viilto