Jälleen kerran vuorossa elokuva sarjasta ”tehty jo, ja useasti.”
Juppi Matt Forrest (Lenny Von Dohlen) elää juppielämää juppivaimonsa Lauran (Suzy Amis) kanssa. Vuonna 1983 Matt oli ollut juppeilemasssa Panamassa ja ollut jonkun ilolinnun kanssa keskellä pommi-iskua, mutta sotilas, Simon Jury (James Remar) oli pelastanut Mattin hengen. Ilolintu lauloi viimeinen laulunsa.
Nyt 11 vuotta myöhemmin Matt kohtaa kadulla Simonin, joka on armeijasta lähtönsä jälkeen elänyt kädestä suuhun. Matt kokee velvollisuudekseen auttaa Simonia, mutta ilmeisesti silloin vuonna ´83 ei näin tehnyt. No kuitenkin. Matt haluaa auttaa Simonia ja palkkaa tämän yritykseensä juoksupojaksi, sekä tarjoaa tälle asuinpaikan oman ökytalonsa vierasmajasta.
Pian Simon ystävystyy kaikkien kanssa ja hänen eläimellinen magnetisminsa vetoaa kaikkiin kauniimman sukupuolen edustajiin. Matt pitää Simonia parhaana kaverina koskaan, Mattin assistentti ihastuu Simoniin ja luonnollisesti Laura rupeaa himoitsemaan Simonia.
Mutta toki, kuten asiaan kuuluu, on aina joku joka ei millään usko tämän uuden loistoyksilön olevan sitä miltä vaikuttaa ja Mattin yhtiökumppani John (Richard Minchenberg) rupeaa selvittelemään Simonin taustoja. Apunaan Johnilla on yksityisetsivä Joe Santapietro (John Savage.)
Tietenkin John on oikeassa epäilyksiensä kanssa ja katsojalle tämä osoitetaan siten, että aiemmin hiuksensa valloillaan pitänyt Simon vetää ne vesikampaukselle. Sliipattu tukka kun on aina pahuuden merkki. Niin ja Simon tappaa naapurin uteliaan kakaran, sabotoi Mattin yrityksen toimintaa, ajaa Mattia alkoholismiin ja aikoo tehdä tepposet Lauralle. Sellaista pientä.
Hyvä osoitus Simonin psykoasenteesta tulee esille tietenkin sillä tavoin että Simon tuijottaa peilistä itseään ja katkaisen partahöylän poskeaan vasten.
Santapietro saa selville että Simon on viettänyt viimeiset 10 vuotta vankilassa tapon seurauksena ja että Simonin morsian kuoli autopommin räjähdyksessä Panamassa vuonna 1983. Se Mattin Panamassa kohtaama ilolintu olikin siis Simonin morsian ja nyt Simon syyttänee Mattia tuon naisen kuolemasta. Miksi siis Simon ei ole kostanut aiemmin Mattille? No hei, hänhän oli vankilassa.
Sopivasti Simonia vaivaa myös post traumaattinen sotastressi.
Simon on saanut järjestettyä asiat niin, että hän on kahdestaan Lauran kanssa Mattin omistamalla syrjäseutumökillä. Nyt onkin hyvä aika ruveta huitomaan pyssyn kanssa ja syytellä Mattia kaikesta mahdollisesta. Nyt vain siis odottelemme kuinka Matt kiiruhtaa pelastamaan Lauraa ja kuinka sopivasti ennen Mattia paikalle saapuu Santapietro varoittamaan Lauraa. Kuten mahdollisesti arvasittekin, Santapietro ehtii selittää Lauralle koko elokuvan juonen ja sitten Simon ampuu tämän. Heti perään Matt saapuu paikalle ja sitten juostaan pimeässä pusikossa karkuun Simonia.
Sitten seuraa jotain oikeasti onnistunutta joka pelastaa tarpeeksi elokuvasta jotta siitä jää aika hyvä maku suuhun.
Simon vangitsee Lauran, astuu autoon ja sytyttää sen palamaan niin että he ovat vielä molemmat sisällä. Nyt on Mattin vuoro ryhtyä pelastustoimiin kuten Simon oli tehnyt silloin vuonna '83. Matt vetää Lauran ulos autosta ja menee auttamaan Simonia. Mutta Simon lukitsee auton oven ja koemme hieman Star Trek 2:sta muistuttavan hetken jossa lasi erottaa elämän ja kuoleman, ja kädet kohtaavat lasia vasten. Simon palaa hengiltä ja Matt huutaa ”NO!”
Uskomatonta mutta totta, elokuva jätti positiivisen fiiliksen.
Koko elokuva lukuunottamatta viimeistä neljää tai kolmea minuuttia on täyttä tylsyyttä ja sitten tulevat ne viimeminuutit ja tulee todettua että jopas oli mainio idea.
Hahmot, tarina ja toteutus vaikuttavat koko ajan uskomattoman tylsiltä, johtuen siitä että tämä on tehty niin monta kertaa jo ennen tätä, että tarvittaisiin melkein ihme jotta elokuva vaikuttaisi mielenkiintoiselta. Koska kaikki on hyvin tuttua, niin tuntuu kuin kukaan ei pahemmin yrittäisikään olla mitenkään mieleenpainuva. Joten James Remar vetää roolinsa perinteiseen charmanttisekopää-tyyliin, Lenny Von Dohlen on se tyypillinen sinisilmäinen aviomies joka ymmärtää uhan vasta kun on melkein liian myöhäistä ja Suzy Amis on se perinteinen epäileväinen vaimo joka lopulta alkaa tuntemaan vetoa sitä elokuvan murhaavaa hullua kohtaan. Kaikki elokuvan hahmot ovat stereotypioita ja heidät esitetään samoin. Miksi kukaan yrittäisikään olla keskiarvosta poikkeava, kun kaikki elokuvan ratkaisut ovat vain ja ainoastaan tyypillisiä.
Mutta...
Sitten tulevat ne viimeminuutit ja sen jälkeen on valmis antamaan aika paljon anteeksi.
Vaikka kaikki hahmot ja ideat ovat esitetty hyvin perinteisinä tähän saakka, niin se että Simon-hahmo sytyttää auton palamaan ja antaa tietoisesti Matt-hahmolle tilaisuuden toisintaa kymmenen vuoden takainen tilanne, mutta tehdä tällä kertaa toisenlainen valinta. Vaikka sitä ei ääneen sanotakaan, niin Simon selkeästi katui sitä että pelasti Mattin ennen kuin koetti tehdä saman morsiamelleen. Ei siksi että valinta olisi ollut moraalisesti väärin, vaan koska lopputulos osoitti että hän ehti pelastaa vain toisen ja jos hän olisi tiennyt tämän, olisi hän todennäköisesti pelastanut ensin morsiamensa jos vain voisi kokea tilanteen uudelleen. Joten nyt Simon rekonstruktioi tilanteen siten, että Matt ymmärtäisi pelastaa Lauran ennen kuin koettaisi pelastaa Simonia. Koska Matt on se ns. hyvä tyyppi, niin sekä Simon että me tiedämme Mattin yrittävän pelastaa molemmat huolimatta Simonin käytöksestä. Kun Matt on pelastanut Lauran ja koettaa mennä pelastamaan Simonia, lukitsee Simon oven jotta Mattin yritys kariutuu ja Simon valitsee kuoleman. Tällä tavoin Simon pelastaa, sanotaanko vaikka, kuolemattoman sielunsa. Kuten aiemmin, vain toinen voi selvitä hengissä
Vaarallinen Vieras on viimeisiä minuuttejaan lukuunottamatta hyvin perinteinen keskitien jännäri jossa ei hirveästi yritystä tunnu olevan. Loppuminuutit nostavat kovasti elokuvan pisteitä, mutta jos miettii kokonaisuutta niin aikansa voisi viettää huomattavasti paremminkin kuin odottaa niitä viimeisiä hetkiä. Etenkin kun vaikka loppuidea on mainio, niin kyseessä ei ole mikään maata järisyttävä mullistus. Joten elokuvaa ei kannata valita katsottavaksi elokuvan lopun vuoksi, mutta jos sinne asti päätyy, niin ainakin lopputulos jää positiiviseksi.
Tähdet: **
Vaarallinen Vieras
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti