Edellisen Teräsmiehen kohdalla mainitsin ensimmäisen Star Trek-elokuvan ja kuinka näissä molemmissa elokuvissa on jotain yhteistä ratkaisuissaan. No, Star Trekista ei päästä tälläkään kertaa eroon, kun sanon Teräsmies kakkosessa olevan samaa kuin Star Trek kakkosessa, eli Khanin Vihassa.
Sekä ensimmäinen Teräsmies että Star Trek välttelivät suoraa toimintaa ja keskittyivät enemmän hieman atmosfäärisempään tunnelmointiin ja jopa epäkaupalliseen tapaan tehdä aiheestaan elokuvaa. Mutta kuten Star Trek 2, niin myös Teräsmies 2 on edellistä huomattavasti synkempi ja toiminnallisempi. Star Trek 2 ilmestyi vasta Teräsmies kakkosen jälkeen, mutta en usko Star Trekin ottaneen mallia Teräsmiehestä. Kunhan nyt vain halusin mainita Star Trekin.
Star Trek!
Jo Teräsmies kakkosen kansi antaa ymmärtää, että kyseessä on edellistä agressiivisempi tuotos. Christopher Reeven kasvoilla on kiukkuinen ilme ja taustalla kaupunki roihuaa missä lie Danten infernossa.
Teräsmiehen ensimmäinen jatko-osa on jatkoa ensimmäisen Teräsmiehen ensimmäisille minuuteille. Kuten muistanette, niin ensimmäisen elokuvan alussa olimme Kryptonilla ja siellä tuomittiin kolme henkilöä maanpetoksesta Aaverajalle. Tämä Aaveraja on jonkinlainen lasinen salmiakkiruutu johon heidät kolme vangittiin ja lähetettiin avaruuden pimeyteen. Nämä kolme henkilöä ovat julma kenraali Zod (Terence Stamp), ilkeä Ursa (Sarah Douglas) ja ääliö Non (Jack O'Halloran.)
Teräsmies kakkosen alussa näemmekin syyt tapahtumat jotka johtivat tuohon oikeudenkäyntiin. Tässä kohtauksessa Zod apulaisineen rikkovat punaisen kristallin. Häh? Okei.
Sitten seuraavat alkutekstit joiden lomassa näemme kuinka Kal-El lähetetään turvaan tuhoutuvan Kryptonin sylistä. Mainittavaa on että niin tuon Zod-osuuden kuin Kal-Elin turvaan lähettämisen aikana emme näe Marlon Brandon Jor-Elia, koska tämä kiukutteli lakiteitse esiintymistään vastaan.
Vaikka ymmärränkin sen miksi näemme alkutekstien aikana montaasin ensimmäisen elokuvan tapahtumista, niin nämä pätkät luovat harmillisesti ajatuksen jonkin tv-sarjan aloituksesta. Tapahtui viime jaksossa.
Eiffel-tornissa on terroristeja joilla on vetypommi. Sopivasti paikalla on myös Lois Lane (Margot Kidder) joka keplottelee itsensä poliisien ohitse päästäkseen tornille. Öö, okei. Ymmärrän että Lois on innokas toimittaja joka haluaa jutun hinnalla millä hyvänsä, mutta miksi hitossa hänkään haluaisi tunkeutua vetypommilla varustettujen terroristien valtaamaan Eiffel-torniin? No, Lois jää tietenkin heti kiipeliin kun hänen käsilaukkunsa hihna jää kiinni hissiin. Ja pommi on hississa! Ei huolta, Teräsmies tulee pelastamaan Loisin ja heittää hissin pommeineen avaruuteen. Tietämättään Teräsmies aiheuttaa itselleen harmia lähtitulevaisuuttaan ajatellen, kun pommin räjähdyksen aiheuttama, ilmeisesti paineaalto osuu siihen Aaverajaruutuun ja vapauttaa Zodin kumppaneineen. Miten Zod, Ursa ja Non olivat sopivasti ajatuneet Maapallon läheisyyteen on ilmeisesti suurensuurta sattumaa. Keltaisen auringon vaikutuksesta kolmikkomme saa tietenkin vähintäänkin samat voimat kuin Teräsmies ja ensimmäiseksi he menevätkin tappamaan pari astronauttia. Toisin kun Teräsmiehellä, Zodilla on jostain syystä telekineettisiä voimia.
Samaan aikaan vankilassa olevat Lex Luthor (Gene Hackman) ja Otis (Ned Beatty) suunnittelevat pakoa, ja Lex aikoo ottaa salaisen Teräsmiehen tuhoamisjuonensa käyttöön. Miksi Lex ei käyttänyt sitä aiemmin edellisessä osassa on arvauksen varassa. Eikä Lexin juoni ole edes sellainen että hän olisi voinut ennakoida sen ja sen saatte kuulla myöhemmin. Lex pakenee Even (Valerie Perrine) avustuksella ja hylkää Otisin vankilaan. Heippa Ned Beatty, sinua emme enää Teräsmiehissä näe. Mutta miksi Eve auttaa Lexia, kun hänhän juuri pelasti ensimmäisessä osassa Teräsmiehen ja täten petti Lexin. Public Image Ltd.:tä siteeratakseni ”don't ask me, 'cause i don't know.”
Lex matkustaa Yksinäisyyden Linnakkeeseen ja kopeloi jotain kristallia. (Miten Lex edes tiesi paikan olemassaolosta?) Seuraavaksi Lex tietää että Aaverajan voi rikkoa ydinräjähdyksellä avaruudessa ja että sitä kautta Zod, Ursa ja Non tulisivat varmasti Maapallolle. Kylläpäs tässä nyt vedätään mutkia suoriksi. Lex ajattelee että avaruuden ilkimykset tarvitsevat varmasti apua ja aikoo antaa sitä heille.
Toisaalla, Lois Lane alkaa viimein epäilemään Clarkin olevan Teräsmies ja koettaa paljastaa tämän hyppäämällä Niagaran putoukseen. Ei onnistu ja Lois tuntee olonsa noloksi. Mutta heti perään Clark polttaa kätensä, mutta koska käsi ei pala niin hän paljastuu Teräsmieheksi. Siispä Lois paljastaa rakastavansa Teräsmiestä ja Teräsmies vie Loisin treffeille Yksinäisyyden Linnakkeeseen (pidän enemmän joissakin suomennoksissa käytetystä nimestä Hiljaisuuden Linnake.)
Siellä jossakin Zod kumppaneineen on saapunut jonnekin pikkukaupunkiin ja he alkavat tuhoamaan kaikkea vastaantulevaa, vaatien maailmanherruutta. Asiasta täysin tietämätön Teräsmies kyselee joltain hologrammilta apua rakkausasioissa ja vastaus on että jos Teräsmies haluaa rakastaa tavallista Maan naista, niin Teräsmiehen tulee luopua voimistaan. Häh? No, okei. Siispä Teräsmies astuu johonkin kristallikammioon ja astuu ulos tavallisena Clark Kentinä. Nyt hän voi elää rakastavaisten arkea Loisin kanssa.
Heti ensimmäiseksi Clark joutuu huoltoasemalla tappeluun jonkun punaniskan kanssa ja huomaa että ilman Teräsmiehen voimia hän saa turpaansa. Seuraavaksi Clark kuulee että kenraali Zod on ottanut vallan amerikassa ja tällöin Clark haluaa saada voimansa takaisin. No, se oli mielenkiintoiset kaksi tai kolme minuuttia olla tavallinen ihminen.
Clark palaa Yksinäisyyden Linnakkeeseen ja löytää,,, VIHREÄN KRISTALLIN!
Zod on nopeasti kyllästyvä ja jo parin päivän jälkeen hänen maailmanherrana olemisena oleminen tuntuu tylsältä. Silloin Lex saapuu sopivasti paikalle ja kertoo tietävänsä missä Jor-Elin poika, Kal-El/Clark Kent/Teräsmies olisi ja koska Zod kantaa kaunaa Jor-Elille, on Zod nyt kovin innokas päästä kiusaamaan Teräsmiestä. Lex haluaa avustaan Australian itselleen. Eli taas ollaan jossain kiinteistöbisneksissä.
Sitä ei näytetä miten, mutta Teräsmies saa voimansa takaisin ja lähtee kohtaamaan Zodia. Sitten näytetään kuinka Teräsmies tappelee Nonin, Ursan ja Zodin kanssa ja taloja ja autoja tuhoutuu siinä samalla kuin Keskustan poliittinen uskottavuus konsanaan. Teräsmies huomaa olevansa häviöllä ja pakenee, aiheuttaen näin negaativisia kommentteja ohikulkijoissa. Todellisuudessa Teräsmies halusi vain siirtää taistelun pois viattoien ihmisten luota.
Zod apulaisineen seuraa Teräsmiestä Yksinäisyyden Linnakkeeseen, mukanaan Lex ja Lois. Siellä Zod ampuu valkoisella säteellä ja Teräsmies heittää Nonia jollain sellofaanilla.
Teräsmies houkuttelee Zodin, Nonin ja Ursan ansaan ja heihin kohdistuu se sama voimienviejän kristallivoima kuin mitä Teräsmies käytti aiemmin itseensä. Nyt kun pahisjoukolla ei ole yliluonnollisia voimia, voi Teräsmies nakata heidät johonkin pohjattomaan kuoppaan.
Rauha maassa ja kaikki hyvin?
Tässä vaiheessa Teräsmies tuumii että hän ei voi elää tavallista elämää Loisin kanssa, joten he suutelevat ja Lois unohtaa että Clark ja Teräsmies ovat yksi ja sama henkilö. Öö,,, okei.
Teräsmies menee Clarkina tapaamaan sitä aiemmin kohdattua punaniskaa ja kiusaa takaisin.
Lopuksi vielä Teräsmies kantaa jenkkilippua ja vakuuttaa että hän on aina paikalla tarvittaessa.
Alunperin Teräsmies kakkosen käsikirjoitus valmisteltiin yhdessä ensimmäisen kanssa ja tuolloin ensimmäisen elokuvan alussa olleet kenraali Zod, Ursa ja Non esiteltiin jatko-osaa ajatellen. Siispä oli myös selvää että jatkuvuuden onnistumiseksi kakkosen ohjaisi ensimmäisenkin elokuvan ohjaksissa ollut Richard Donner. Mutta kuten niin monesti muulloinkin, Donner sai lähteä kesken elokuvanteon ja tilalle palkattiin Richard Lester. Koska kakkososaa oli jo valmisteltu pitkälle Donnerin kanssa, on vaikea sanoa kuinka paljon Lester lopulta vaikutti Teräsmies kakkoseen. Sittemminhän on julkaistu myös Donnerin leikkaus elokuvasta ja sitä katsomalla voi todeta, että Donner halusi omaan versioonsa enemmän ensimmäisestä osasta muistuttavaa raukeutta Lesterin suosiman toiminnan sijaan. Versiot eivät ole kuitenkaan niin merkittävästi eilaisia keskenään, että olisi mitään painavaa syytä käsitellä Donnerin leikkausta erikseen. Mutta tuota kyseistä versiota ja tätä verrattaessa voidaan kyllä todeta, että Donnerin vaikutus on ollut suuri. Kun ottaa vielä huomioon Lesterin ohjaaman Teräsmies kolmosen, jossa hukataan pallo lähes täysin, niin Lester ei tainnut olla kovinkaan hyväksi Teräsmies-hahmolle. Teräsmies kakkonen on kuitenkin tarpeeksi onnistunut jatko-osa ja sen edellisestä poikkeava toteutus on itseasiassa sille jokseekin hyvästä ja tästä lienee kiittäminen juuri Lesteria.
Lester sai kuitenkin kannettavakseen syyt Teräsmies-elokuvien tason romahtamisesta ja kuten Joel Schumacher omien Batmaniensa kanssa, hän kyllä ansaitseekin haukut. Sillä vaikka kakkososa toimiikin, niin samaisen ohjaajan kolmasosa on uskomatonta kuraa.
Mutta vaikka sanoin Teräsmies kakkosen olevan onnistunut jatko-osa, niin ei se mikään mestariteos ole. Kaukana siitä.
Elokuva on kyllä viihdyttävä ja esimerkiksi Reeve esittää roolinsa jälleen erinomaisesti. Kuitenkin kyseessä on aika tavanomainen jatko-osa, jossa tärkeintä on ollut saada kaikkea enemmän ja nopeammin. Joten toimintaa on aiempaa enemmän ja vihollisia useampi kuin edellisellä kerralla. Tätä kautta elokuvassa on myös edellistä synkempi tunnelma, mutta vastaavasti vastapainona on myös aiempaa kevyempiä ja typerämpiä vitsejä. Tämä ratkaisu ei tee elokuvasta tasapainoisempaa, kun niiden yhteensopivuus ei ole onnistunutta. Järkevämpää olisikin ollut keskittyminen yksinomaan siihen synkempään osaan, koska tarinassa on sille enemmän perusteluja ja sitä on muutoinkin määrällisesti enemmän.
Teräsmiehen valinta normaalin elämän ja koko kansan palvelijan välillä.
Kostoa vannova Zod.
Kostoa halajava Lex Luthor.
Näiden perusteella elokuvassa olisi kannattanut ottaa kokonaisuudessaan synkkä rakenne käyttöön. Nyt elokuva tuntuu hyppivän liikaa ja oikovan mutkia turhankin paljon.
Kun ensimmäisen osan kohdalla logiikkapulmat korjaantuivat elokuvan kokonaisvaltaisen tunnelman onnistumisella, niin nyt ongelmat esiintyvät vain ongelmina.
Plussana elokuvassa ovat näyttelijät. Reeve, Hackman, Kidder ja muut ensimmäisestäkin osasta tutut henkilöt esittävät roolinsa samoin kuin aiemmin, joten jos heistä piti tuolloin, niin ei ole syytä olla pitämättä tälläkään kertaa. Eli, minä en pitänyt Kidderista vieläkään.
Non eli Jack O'Halloran on mitä on. Iso ja tyhmä hahmo joka ei puhu, vaan törmäilee. Joten hänestä ei voi sanoa oikein mitään. Eikä Ursaa esittävä Sarah Douglas ole oikeastaan yhtään sen mieleenpainuvampi. Mutta Terence Stamp Zodina nostaa kyllä elokuvan profiilia kummasti. Stamp esittää Zodinsa niin ilkeänä paskiaisena että sillä noustaan parhaimpien ja siten pahimpien sarjakuvaleffapahisten joukkoon.
John Williamsin on korvannut Ken Thorne, mutta musiikillinen tyyli on ehtaa Williamsia. Johtuen tietenkin pitkälti siitä että tutut teemat soivat useaan otteeseen elokuvan aikana. Suurin ero ensimmäisen elokuvan musiikkiin kuuluu siinä, että Thornen musiikki ei soi yhtä massiivisena.
Teräsmies 2 toimii parhaiten toimintaosuuksissaan, mutta niiden ulkopuolella elokuva tekee liikaa sekavia hyppyjä tarinassa ja tämä aiheuttaa kokonaisuudelle liian suuria ongelmia. Hyvin tehdyt näyttelijäsuoritukset pelastavat paljon, mutta esimerkiksi Lex Luthorin hahmon läsnäololle ei ole mitään perusteluja.
Suurin asia joka elokuvassa hukataan on Teräsmiehen ja Clark Kentin merkitys Lois Lanelle. Tämä Teräsmiehen kaksoisminähän aiheuttaa sen ongelman että Clark Kent haluaisi Loisin rakastavan häntä Clarkina, mutta Lois rakastaa Teräsmiestä. Joten kun Teräsmies luopuu voimistaan muuttuen Clarkiksi, olisi ollut mieleenkiintoista käsitellä Loisin tunteita nimenomaan Teräsmiestä ja Clarkia kohtaan erillisinä hahmoina. Elokuvassa tähän tehdään pieni viittaus siinä kun punaniska hakkaa Clarkin, niin tämä toivoo että Loisin rakastama mies olisi paikalla. Eli siis Teräsmies, ei Clark.
Teräsmies 2 sisältää suuria aukkoja juonessa, joitakin todella typeriä vitsejä ja sen rytmitys on välillä todella pahasti pielessä.
Teräsmies 2 on kuitenkin ajoittain todella hyvin toimiva.
Kun elokuva keskittyy hieman synkempään osaansa ja toimintaan, on se hyvin näyttävä ja rytmikin tuntuu olevan erinomaisesti kohdillaan.
Elokuvassa on mainio musiikki ja hyviä näyttelijöitä, mutta vaikka se on kokonaisuutena varsin viihdyttävä teos, niin ensimmäiseen osaan verrattuna kyseessä on aika suuri pudotus.
Tähdet: ***
Superman 2
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti