Paranormal Movie: 30 Nights With the Devil Inside the Girl With the Dragon Tattoo (2013)

Tai 30 Nights of Paranormal Activity with the Devil Inside the Girl with the Dragon Tattoo ja kyllä, koska tämä on samoilta tekijöiltä kuin Knocked Up Movie: The 41-Year-Old Virgin Who Knocked Up Sarah Marshall and Felt Superbad About It on toivo hauskuudesta menetetty jo ennen kuin ehtii lukemaan loppuun väkinäistä titteliä. Onko tuollainen kulloisellakin hetkellä tunnettujen elokuvien nimien yhdistelmä jonkun mielestä oikeasti hauskaa? Siis jokin tällainen: A Bad Moms Geostorm Christmas Ragnarok Jigsaw Madea Halloween Movie Thor. Pelkkä nimien heittely ei tee siitä hauskaa ja niin pahalta kuin se tuntuukin sanoa jopa samanlaisia ns. leffaparodiapökäleitä tekevä Aaron Seltzer/Jason Friedberg-duo ymmärsi pitää jätöstensä nimet tolkuissaan. Eivät hekään kyllä hauskoja leffoja tee joten tuo kehu on kuin vaihtaisi iskut kasseista naamaan. Siltikin Paranormal Movie: 30 Nights With the Devil Inside the Girl With the Dragon Tattoo kertoo kyllä lähes kaiken tarpeellisen parodiaelokuvien alennustilasta johon juurikin edellä mainittu duo on suurelta osin syypäänä, eli riittää että kasataan vain joukko juuri sillä hetkellä tuttuja asioita (pinnalla oleva seurapiiritähti, hittibiisi, elokuvat, tms.) ja ladotaan niitä esille peräkanaa välittämättä juonesta taikka hiotuista hauskoista tilanteista/vitseistä, kunhan on vain Donald Trumpit ja muut ja jokainen pieraisee välillä jättäen märän jäljen. Ei yritystäkään olla enää muutaman viikon päästä muistettava, ei halua olla oikeasti hauska, vain pikainen taskuvarkaus ennen kuin katsoja huomaa rahojensa menneen hukkaan. Mutta tämä elokuvahan jo nimellään paljastaa aikeensa, joten ehkä osa ihmisistä oikeasti pitääkin ala-arvoista arvossa?

Varastojen metsästäjät ostavat konttivaraston ja sisällä on dildo, Adele sekä kasetti otsikolla Found Footage. Siitä sitten siirrytään katselemaan Paranormal Activitya jonka mukana seuraa runsaasti vitsejä joissa esimerkiksi ollaan vessassa kusella.

Paranormal Activity oli näemmä vuoden 2013 ykkösparodioinnin kohde päätellen siitä, että samana vuonna ilmestyivät sitä jollakin tavoin hyödyntäen myös Scary Movie 5, Wayans-veljesten A Haunted House ja Kevin Farleyn heh heh nokkelasti nimetty Paranormal Movie ja hei, jokainen näistä on ihan yhtä p*ska (huom. Farleyn elokuvaa en ole nähnyt, mutta todennäköisyys on sen paskuuden puolella). Inhottaa vahingossakaan ajatella klisettä, että ennen muka kaikki oli paremmin koska kyllä me tiedämme ettei se se pidä paikkaansa kuin joiltakin pieniltä osin, mutta jokainen kerta kun tällainen Paranormal Movien kaltainen saastakasa tulee vastaan on vaikea olla ajattelematta, että vähintään parodiaelokuvien kohdalla kaikki tosiaan oli ennen paremmin. Nämä ovat häpeäksi niin elokuvateollisuudelle kuin katsojillekin ja minäkin sain eniten irti tästä vain päästessäni haukkumaan sitä. Ohjaajakirjoittaja Craig Moss on myös Danny Trejon Bad Ass-elokuvien takana joten en sano etteikö hän pystyisi tekemään jotain viihdyttävääkin, mutta hänen parodiaelokuvansa eivät sellaisia ole ja uskonkin Mossin itsekin tietävän sen, ja tekeekin niitä yksinomaan koska joitakin ihmisiä voi huijata tarpeeksi pitkään ja sillä tavoin ehkä saa hieman rahaakin tehdäkseen jotain mitä oikeasti haluaisi tehdä (ts. Bad Ass-sarja). Jos näin on niin kylläpä sitä ihminen alentuu syvälle vain oikeuttaakseen jonkin paremman tekemisen.

Aivan käsittämättömän huonoa näyttelemistä ja laiskoja populaarikulttuuriviittauksia jotka ovat siellä vain koska on ollut mahdollisuus sanoa The Artist tai jokin muu ajankohtaisen elokuvan nimi riippumatta liittyykö se oikesti mihinkään ja se nyt ei välttämättä ole huono juttu koska monastihan täysin puun takaa tuleva vitsi voi olla hauska juuri yllättävyydessään, mutta kun tässä tapauksessa se ei ole ole yllättävää vaan nimenomaan odotettua koska riittää, että tietää mikä oli pinnalla Paranormal Activityn tekoaikana ja siksi se taatusti mainitaan jossain vaiheessa. Ehkä jos esiintyjät olisivat parempia voitaisiin saada niistä tyypillisistä pissa- ja kakkavitseistä jotain hauskaa aikaiseksi, mutta nämä tällaiset elokuvat ovat juuri niitä joihin palkataan joko vielä osaamistaan harjoittelevat epävarmuuden untuvikot ja ne entiset tähdet jotka joutuvat tyytymään siihen mitä saavat jolloin esiintyminen on juuri sitä olen niin kovin, kovin epätoivoinen, tapa minut, heti-masentuneisuutta joka ei naurata edes haudankaivajaa.

Ja miksi näissä modernin ajan parodiaelokuvissa uskotaan vakaasti siihen, että jos kerran tehdään vitsi joka on jo itsessään mahdollisimman yksinkertainen ja alleviivattu niin sitä pitää vieläkin korostaa tarpeettomalla naamanvääntelyllä, muka hassulla falsettiäänellä ja sanomalla ääneen mikä vitsi on meneillään. Eli jos komedian kultainen hetki on se kuinka joku kusee housuihinsa tulee toisen ihmisen sanoa pikkuoravamaisesti "kuset housuihisi" ja tehdä se kuin naama olisi juoksevaa muovailuvahaa. Ei siis riitä, että hahmo tehdään samannäköiseksi kuin ns. parodian kohteena olevassa elokuvassa vaan kyseisen hahmon kohdalla pitää erikseen sanoa katsojalle se elokuvan nimikin jotta varmasti tiedettäisiin mistä on kyse. Tässä tapauksessa yleisön aliarviointi on suurta vähättelyä.

Väsyneenä ja sen synnyttämässä oikeassa mielentilassa ollessaan voinee hymähtää ja jopa oikeasti naurahtaakin jollekin Paranormal Movien irtovitsille, mutta kyllä tämä silloinkin tuntuu 76 minuutin ajanhaaskaukselta (joka tosin pituutena kuulostaa armeliaalta) ja puolentoista minuutin traileri olisi riittämiin.

Lisämateriaalina olevassa tekodokkarissa yksi elokuvan päätähdistä sanoo seuraavaa: "tosi hauska. Hyvä popcorn-elokuva, jonka voi katsoa uudelleen ja jonka juttuja muistelee yhä uudelleen." Hänen täytyy puhua jostain muusta elokuvasta ja tuo on otettu irti asiayhteydestä jotta voitaisiin jälleen kerran kusta katsojaa siniseen silmään.

Tähdet: EI!

Paranormal Movie