maanantai 8. heinäkuuta 2013

Teräsmies: Piloja ja pelleilyä (Super Powers: Superman, 1985)

Kun sitä joskus tyhmänä teini-ikäisenä meni ja myi divariin suurimman osan sarjakuvakokoelmasta, niin kaikkea siihen kadotukseen ei kuitenkaan raahannut. Yksi näistä sarjakuvailmestyksistä joka on kulkenut mukanani tähän päivään saakka ja varmasti tekee niin hämärään tulevaisuuden on Teräsmies.
Vaikka en olekaan enää aktiivisesti metsästänyt Teräsmiehiäkään, kuten Zaroff saattaisi tehdä, niin aika suuri kokoelma niitä on ehtinyt kertymään.

Miksi sitten Batmanit ja Hämähäkkimiehet tuli muutettua rahaksi, mutta Teräsmies sai jäädä?
Ehkä se johtuu siitä, että Teräsmies on mielestäni eräänlainen kaikkien supersankareiden yhteenliittymä ja yhden koon housuina tekee muut tarpeettomiksi.
En nyt tietenkään Teräsmiehen vuoksi hylkäisi lopullisesti vaihtoehtoja, mutta kun samanaikaisesti hän on niin voimakas, että voisi helposti julistaa itsensä eräänlaiseksi Jumalaksi, valvoen kaikkea mitä maapallolla tehdään, mutta silti pienikin pala vihreää kivimateriaalia voisi tappaa hänet ja opettavaisesti voimia vastustava vastuuntunto estää nousemasta yksinvaltiaaksi. 
Batmanin tavoin hänen supersankarihahmonsa on se todellinen minä, kun taas ihmisten parissa normaalia sosiaalista elämää viettävä hahmo (Clark Kent) on naamio. On koettu perheen menetys, koko oman rodun kadotus ja ironisesti kotiplaneetalta Kryptonilta avaruuteen jääneet kivimöhkäleet ovat kuolemaksi, joten kotiin ei todellakaan voi palata edes hyllylle asettavan muiston kautta. Suurien voimiensa, kykyjensä ja erilaisuutensa vuoksi Teräsmiehelle ei löydy vertaista, joten hän on yksin väkijoukonkin keskellä. En ole koskaan yksi teistä, mutta haluan olla ja siksi äärimmäisen yksinkertainen tapa etsiä hyväksyntää ihmisenä toteutuu pelkkien silmälasien avulla, antaen viitteen metsän näkemisestä. Juuri tämä simppeli tapa naamioitua ihmiseksi on minusta aivan loistavaa, sillä se tekee Teräsmiehestä eräänlaisen hissukan joka haluaa vain kadota joukkoon ja se tapahtuu olemalla mahdollisimman tavallinen, eikä ottamalla suolaliuosta otsaan.
Mutta sieltä näkymättömyydestä sitten hädän koettaessa siirrytään aivan päinvastaiseen, kun päälle laitetaan ällöttävyyteen saakka patrioottista vaatetusta ja ollaan ylväänä lentämässä kotkien joukossa pitämällä huolta kaikesta. Teräsmies kuulee kaikki maailman äänet, näkee seinien läpi, voi työntää vuoret tieltään jotta et pääse piiloon. Nyt hän ei todellakaan ole hissukka näkymätön Clark Kent.
En muuten ole koskaan oikein tajunnut tätä jenkkien tähtilippuvärityksen käyttämistä joka helvetin asiassa, sillä on olemassa terve ylpeys kotimaasta ja on olemassa America fuck yeah!-oksetus, jollaiseksi stars and stripes liian suuressa määrissä helposti menee. Toisaalta kun kyseessä on super size everything-maa, niin siinä mielessä Teräsmiehen vaatetus tuntuukin jo melkein parodialta, kuin pelkältä kotimaaylpeydeltä.
Vaikka Teräsmies piirtyykin helposti mieleen supervahvana sudenpentuna joka tahtoo vain olla hyvä hyvä kaikille, niin kotiplaneetan tuho, perheen ja kaikkien lajitovereidensa menetys antavat mahdollisuuksia tunteellisempiinkin ajatelmiin kuin vain pelastus tänään, pelastus huomenna, sillä kuka pelastaa minut, yksinäisyyden ainoan asukin. Kun vielä mukana on kaikkivoipaisuus jonka juuri kodin jäämistö vie pois, niin Teräsmiehessä on muutakin kuin pelkkä otsakiehkura. Nämä seikat ovatkin sitten luoneet tarinoita monelta eri kantilta ja  kun Teräsmies pelastaa puuvanhuksen, taikka estää maailmansodan sabotöörejä, tai jopa tappaa, niin ne aina tuntuvat sopivan häneen joko pinnallisen ajattelun kautta taikka sitten juuri ääripäidensä vuoksi.
Tietenkin Teräsmiehen historiassa ollaan tuotu esille Kryptonilta eloonjääneitä sen verran runsaasti (jopa kokonainen kutistettu kaupunki), että sillä ollaan laimennettu Teräsmiehen yksinäisyyttä. Ollaan tuotu eri sukupuolta olevia yhtäläisiä hahmoja, lapsi- ja eläinversioita, haitallista kryptoniittia moneen eri tarkoitukseen ja superroistoja naurettavista pelottaviin. Ollaan taisteltu savuolentoja vastaan, ollaan koettu hermoromahduksia, etc. Joten kaikkea on Teräsmiehen elämään tungettu ja osaa ei niinkään onnistuneesti. Joten John Byrnen ottaessa Teräsmies haltuunsa vuonna 1986, hän karsikin pois kaikki superkoirat, etc., tappoi Teräspojan ja uudisti Terämiehen ei niinkään tekemällä radikaalia muutosta hahmoon itseensä, vaan leikkaamalla tarpeettoman pois. Ja hyvä niin, sillä Teräsmies ei oikeasti tarvitse pitkiä hiuksia, mustaa pukua, suunnatonta angstia, tms., vaan ollessaan pinnalta patrioottinen partiopoika, jonka lapsuus on samalla sekä amerikkalaista idylliä että kadotettu tyystin, voidaan keskittyä perusasioihin ja silloin satunnaiset äkkiliikkeet tuntuvat vain piristäviltä sadekuuroilta. Sillä yksinkertaisesti, vaikka esimerkiksi  Hämähäkkimies on hahmona se muka lähempänä lukijaa oleva hänen kokiessaan emoilua, niin minäkin olen enemmän normaalisti Clark Kent ja halutessani olla supersankari en halua olla sama henkilö eri vaatteissa, vaan omnipotentti, ideaali, puhdasta fantasiaa. Jalat irti maasta ja kaukaisuuteen.

Tästä selvästä Teräsmiehen fanistatuksestani huolimatta totean, että tämän kasetin animaatiot ovat aika kehnoja. Neljä jaksoa (vaikka takakannessa todetaankin niitä olevan kolme) The New Adventures of Superman-sarjaa vuosilta 1966-1970 ja ihan samaa sielutonta halvan oloista animaatiota kuin edeltävien postausten Vesimies ja Teräspoikakin ovat. Lapsellista tyhjänpäiväisyyttä ja rumaa piirrosta. Enkä ymmärrä miksi Teräsmiehestä piti tehdä väsynyt keski-ikäinen Mad Men/Steve Buscemi-versio.

PILOJA JA PELLEILYÄ (Prankster)

Kaupunkia häiritsee käytännönpiloja harrastava mies ja Teräsmies huijaa miehen ajamaan järveen.

SIMPANSSI JOSTA TULI JOTAIN SUURTA (The Chimp Who Made it Big)

Satelliitissa ollut simpanssi kasvaa King Kongin mittoihin ja sitten se kutistuu normaalikokoiseksi.

LELUMIEHEN LUOMUS (The Toyman's Super Toy)

Lelumies rakentaa ison robottilutikan ja Teräsmies rikkoo sen.

LUTHORIN ILOTULITUS (Luthor's Fatal Fireworks)

Lex Luthor pistää Jimmy Olsenin ilmapalloon ja ammuskelee ilotulitusraketteja.

Mitään ihmeellistä sanottavaa ei minulla tästä kasetista ja sen sisällöstä ole. Se on Teräsmies joten pidän siitä siksi, mutta kunniaa se ei hahmolle tuo.

Tähdet: **

1 kommentti:

Tuoppi kirjoitti...

No on siinä taasen lehti poikineen...