perjantai 19. huhtikuuta 2013

Pitkä, tumma ja tappava (Tall, dark and deadly, 1995)

Alkajaisiksi näemme kuinka mieshenkilö pudottaa naisen talon katolta lavastettuun itsemurhaan. Vaikka valaistuksella ja sen puutteella onkin kovasti koetettu pitää tämän mysteerimiehen henkilöllisyys piilossa, ei se ole kovin onnistunutta, sillä jos tietää miltä Jack Scalia näyttää, on se aika paljastavaa. Eli poistetaan edellisestä virkkeestä sana kovasti, niin se on paikkaansapitävämpi.
Sieltä kuitenkin siirrymme näkemään kuinka Margaret (Kim Delaney) kokee eron miehestään ja alkaa potemaan avioliiton jälkeistä yksinolon masennusta. No jos yksityiselämässä koetaankin epäonnisia potkuja naamaan, niin onneksi myös työpaikalla toimiston seksuaalisesti oikealle asemalle virittäytynyt hutsu vie pomojen huomion Margaretilta, joka erehtyy luulemaan ahkeran työnteon olevan avain onneen. Luojan kiitos baarireissulla takatukkajuppien ja limakasojen iskuoperaatioiden jälkeen alkavat kipinät iskemään tulta oikeaoppisesti, sillä saippuasarjojen Richard Gere, eli Jack Scalian esittämä Roy osoittaa kiinnostustaan sankarittareemme. Luonnollisesti tästä sukeutuu vuosisadan rakkaustarina, ainakin siihen asti kunnes Roy osoittaa olevansa pituutensa ja tummuutensa ohella,,, TAPPAVA!
No, eipä tuo Roy kovinkaan tumma ruskeilla vaaleasti sävytetyillä hiuksillaan ole.

Palatakseni tuohon toteamukseen, että Scalia on saippusarjojen Richard Gere, niin oikeastaan Scalia näyttää Geren ja Warren Beattyn yhteiseltä lapselta.
Mitä hittoa Warren? Richard oli vain yhden vuoden ikäinen kun Jackin saitte. Häpeällistä. 

Helppo, ennalta-arvattava psykojännäri (Scalia on yllättävänkin creepy elokuvan pahiksena), jonka saippuaoopperamaisuus on vain hyvästä, sillä nyt se tuntuu hieman vinksahtaneelta kotiäitiohjelmistolta. Toki kun otamme huomioon saippuaoopperoiden suhdekoukerot ja sheikkien pelastukset, niin tavallinen sairaalloisen omistushaluinen puukkomurhaaja on Forrestereiden klaanin rinnalla normaaliuden alfa ja omega. Ehkä myöskin ypsilon.

Tähdet: **
Pitkä, tumma ja tappava

Ei kommentteja: