Kohtalokas lööppi (Cover Story, 2002)

Aina kun kirjoitan jostain elokuvasta, oli se sitten kuinka pitkä tai lyhyt kirjoitus tahansa, tykkään etsiä niistä jotain lisäinformaatiota itse katselun lisäksi. Ja mitä mitäänsanomattomampi elokuva on kyseessä, sitä suuremmalla syyllä haluan saada siitä jotain muutakin kuin vain sen näkemisen. Yleensä riittää pelkkä IMDb:n ja Wikipedian vilkaisu kertomaan onko elokuvilla jotain annettavaan itsensä ulkopuolella, mutta harmillisesti juuri se mahdollinen elokuvan mitäänsanomattomuus kertoo jo itsessään ettei niistä kenties saa irti muuta kuin ehkäpä 90 minuuttia valkoista kohinaa. Kohtalokkaan lööpin wikisivu on aika hyvä kuvaus itse elokuvasta ja siitä onko sillä elämää kotelonsa ulkopuolella:

Eipä suuremmin.

Vahva itsenäinen toimittajanainen Samantha (Elizabeth Berkley) on uralleen elävä ammattilainen henkeen ja vereen, joten kun hän saa selville tulossa olevan ison ja mahdollisesti hämäräperäisen maakaupan, päättää hän päästä asian ytimeen. Se tarkoittaa siis ammattilaisen tavoin hässimistä lopullisen kohteen eli rikkaan JC Peckin (Jason Priestley) limaisen veljen (joku näyttelijä) kanssa ja tämän mukiloimista tylpällä esineellä. Reiluna ihmisenä Samantha jättää tajuttoman, verta vuotavan velipojan yksinään hotellihuoneensa lattialle ja lähtee kuntosalille vahvistamaan lihaksiaan. Kun poliisi, joka tottakai on Samanthan ex-poikaystävä (Costas Mandylor) tulee ja pidättää neidon murhasta, on Samantha ihan että WAT? Onneksi JC piti veljeään sikana ja sanoo, että päästäkää Samantha vapaaksi, sillä ei hän varmaan ketään tappanut ja poliisi on vaan, että okei. Tässä vaiheessa viimeistään on katsoja Samanthan tavoin ihmettelemässä WAT?, koska mitä hittoa tässä on meneillään. Vielä olisi tunti jäljellä.

Kun elokuvaa on kulunut noin 25 minuuttia niin jokainen vahingossakin ruutua vilkaissut ymmärtää, että tottakai Samantha on syytön, tottakai hänen ja JC:n välillä syntyy romanssi, tottakai mukaan heitetään jokin ns. yllätys ja tottakai todellinen pahis on joku lähipiirin lukeutuva henkilö, että sen suhteen elokuva kulkee liiankin tuttuja askelmerkkejä. Hämmentäväksi Kohtalokkaan lööpin tekee se tolkuttomuus jolla tarinaa kuljetetaan, sillä juoni ei vain ainoastaan vaikuta aukkoiselta vaan enemmänkin sellaiselta kuin sen olisi kirjoittanut Mementon Leonard ja täten jokainen hetki mitä koettiin pari minuuttia sitten on jo unohtunut elokuvantekijöiden mielestä. Tämä vaikuttaa huolimattomalta elokuvanteolta, mutta on kenties sitä tietoisesti, koska tarina sekä hahmot ovat sen verran kuluneita, että se edellyttäisi onnistumisessa huomattavasti parempia tekijöitä kuin mitä nyt on mukana. Siispä jos ei rahkeet riitä, ei viitsiä oikein edes yrittää. Kaiken lisäksi joku oli saanut päähänsä pistää elokuvaa pitkin kulkevan kertojaäänen tuomaan ilmeisesti jonkinlaista filmnoirmaista tunnelmaa, mutta Berkleyn monotonisuus tekee jo valmiiksi ontoista lauseista entistäkin tyhjänpäiväisempiä. Tähän kun yhdistetään Priestleyn jäykkä esiintyminen ja etenkin Berkleyn ryppyotsainen vakavuus niin se vain lisää tahatonta koomisuutta, joka kieltämättä sitten onkin paras syy Kohtalokkaan lööpin katsomiseen. Valitettavasti tuolloinkin on viihdyttävyys sen verran harvassa, että lopputeksteihin saakka pääseminen on aikamoista suossa tarpomista.

Suosikkikohtaukseni on se kun Samantha on pakosalla ja eräs poliisi huomaa hänet, mutta pidättämisen sijaan kävelee neidon ohitse ostaakseen viereiseltä kojulta donitsin. Tällä välin Samantha poistuu paikalta, kyttä katsoo epäilevästi kohtaa jossa epäilty oli ja koska kohta kertoo kollegoilleen nähneensä karkulaisen niin selvästikin tunnisti kuka Samantha on, mutta donitsiaddiktio vei voiton.

Tuntuu pikkiriikkinen ikävältä todeta Kohtalokkaan lööpin olevan tismalleen niin hyvä elokuva kuin sen kahdelta pääosan esittäjältä odotinkin, mutta toisaalta niin sekä Priestleyn kuin Berkleyn filmografiat puhuvat muutoinkin aika karua kieltä onnistumisista. Priestley tulee varmaan aina kantamaan Beverly Hills 90210-taakkaansa eikä Berkley todennäköisesti koskaan tule ylittämään Showgirls-pökälettä, mutta jos jotain potentiaalisesti hyvää tästä syntyi niin taidanpa pitää Kohtalokkaan lööpin innoittamana jonkinlaisen elämää Beverly Hillsin jälkeen-putken. Joten odotettavissa on muutama elokuva joiden pääosassa on ex-Beverly Hillsläinen.

Tähdet: *

Kohtalokas lööppi