Elokuvahaaste 2016: 44. Klassinen romanttinen elokuva

Kyynelvirta (It'll End in Tears, 2016)

Klassinen tarina. Mies ja nainen tapaavat. Mies rakastuu. On valmis tekemään kaikkensa naisen eteen ja tekeekin. Joskus hän yksin ollessaan sanoo naisen nimen ääneen vain jotta tulisi onnelliseksi. Ja se toimii joka ainoa kerta. Silmissä vilisevät kaikki onnen merkit sirittävistä sinilinnuista paineeseen sydämessä. Tässä vaiheessa nainen osoittaa ettei hän rakasta miestä. Musta pilvi. Masennus. Loppu.

Ajoittain aika pahaan itsesääliin ja sen myötä ylinäyttelemiseen sortuva tavanomainen kertomus rakkaudesta ja sen aiheuttamasta umpikujasta. Alkupuoli on värikäs ja onnellisuutta huokuva, mutta lopun mustalta aukolta vaikuttava lohduttomuus ei ainakaan looppina soivan Brad Fiedelin Terminator Love Scenen ansiosta nosta ketään murheen alhosta, vaan se pikemminkin vain palaa toistuvasti muistuttamaan särjetystä sydämestä näyttämällä valokuvia siitä millainen se oli ehjänä ja kuinka kuollut se on nyt. Tarina eletään suht' lyhyessä ajassa, mutta se tuntuu kestävän melkein 38 vuotta.

Koska valoa ei ole tämän tunnelin päässä niin kokemusta ei myöskään uskalla mennä suosittelemaan kuin pahimmille masokisteille.

Nimikin on masentava.

Mahatma Gandhi on sanonut "where there is love there is life."

"Haista v*ttu Gandhi."

-...noir

Tähdet: ~

Kyynelvirta