Elokuvahaaste 2016: 32. Elokuva, jonka tapahtumat sijoittuvat kotikaupunkiisi tai -kuntaasi (tai Suomeen)

Sakaali (The Jackal, 1997)

Venäläinen rikollispomo on kiukkuinen kun jenkkivirkamiehet sekaantuvat hänen bisneksiinsä ja siksi hän palkkaa voittamattoman terroristin, Ilich Ramírez Sánchezin aka Carlosin aka Sakaalin (luonnollisesti hyvin etelä-amerikkalainen Bruce Willis) tappamaan FBI:n johtajan. Väsähtänyt veteraaniagentti Preston (Sidney Poitier) aikoo estää tämän ja noutaa siksi vankilasta rehdin IRA-terroristi Declanin (irlantilainen kuin neliapilamaahinen Richard Gere), joka on tietenkin ainoa mies joka on nähnyt Sakaalin oikeat kasvot. No, se ei pidä paikkaansa sillä ensinnäkin Sakaali on maailman surkein naamioituja ja tuntuu muutenkin esittelevän maskeerattomia kasvojaan enemmän kuin Susanna Penttilä vartaloaan. Declan voittaa.

Hetkinen, miten tämä hyvin tavanomainen jenkkeihin sijoittuva jenkkitoimintaelokuva muka sopii tähän haasteeseen? Hei, ihan rauhallisesti, minä selitän. Totta on ettei Sakaalin tarina oikeastaan tapahdu Suomessa kuin parin aika pikaisen kohtauksen verran, mutta varsinkin näin porvoolaisena osa sen tapahtumista kun sijoittuu nimenomaan kotikaupunkiini on se siten suuri nähdään torilla-rehvastelun aihe. Suurempi se tosin olisi jos elokuva olisi vaikkapa hyvä, mutta kelpaahan se nyt näinkin koska henkilökohtaisella tasolla Sakaaliin liittyy pieni muistokin, josta lisää kunhan ensin mainitsen jotain ruotsalaisesta pop-yhtyeestä sekä suomalaisesta iskelmätähdestä. Jos nimittäin haluaa hyvän ja huvittavan kuvauksen Porvoosta, suosittelen koettavaksi Kentin Dom andra-kappaleen suomennoksesta tehtyä videota, Reijo Taipaleen Ihan kuin nuo toiset. Ratsulaukkakomppi ja väärin risteävät tiet. Hunajaa!

Mutta niin, se Sakaali ja oma muisto elokuvasta. No, vielä ennen sitä tämä on muuten ensimmäinen elokuva jossa pistin merkille näyttelijän nimeltä Jack Black ja ajattelin, että onpas ärsyttävä tyyppi, toivottavasti hän ei saa enää roolia muualta kuin kuolinilmoituksesta. Valitettavasti äänekäs aikuisvaippakakara näemmä vetoaa kansaan ja historian virheet toistettiin menestyksellä.

Kun Sakaalia kuvattiin Porvoossa olin eräässä kuvataideryhmässä ja sattumalta niin kuvausten loppu kuin meidän kurssimme päätös osuivat sekä päivän että varatun ruokailupaikankin suhteen samoille hetkille. Ei aivan päällekkäin tietenkään, sillä meille ravintola oli varattu heti heidän peräänsä ja kun astuimme paikalle toivoimme järjestelyn olleen toisinpäin. Hitto mitä sikoja ne jenkit olivat. Joka hemmetin tahrittu ruokaliina ja kaluttu kanankoipi oli pitänyt heittää lattialle. Nestettä vuodatettu joka nurkkaan ja jossain varmaan lojui ruumiskin. Sivistyneen ruokailun sijaan paikka näytti siltä kuin siellä olisi samalla mäskialtaalla käynyt joukko jalkapallohuligaaneja taikka suomalaisia turisteja Pattayalla. Siinä sitten huvittuneena odotimme, että ravintolan henkilökunta sai selkä vääränä siivottua paikat ja ilta sujuikin varsin mainiosti.

Eiväthän nuo isommat tähdet kuten Gere ja Willis tänne saakka vaivautuneet, mutta väitetysti Sidney Poitier olisi chillaillut paikalla. En muista sellaista, koska mieleeni porautui kasa raadeltuja luita joka sai luulemaan ravintolan olevan Rancorin luola. Poitier ei myöskään esiinny Porvoo-kohtauksissa, joten jos hän paikalla oli niin sitten varmaan turistina.

Tietenkin jotkut (eivät ainoastaan porvoolaiset) olivat käärmeissään siitä, että vaikka Suomi oli Suomi ja Porvoo Porvoo niin silti se tuntui esittävän jotain Venäjää (kerron tästä lisää myöhemmin, että chill out), mutta itse olin sitä mieltä että eh!, mitä välii? Kuinka monta kertaa olemme nähneet länkkärin jossa villi länsi sijaitseekin Italiassa ja kuinka monta kertaa jokin Toronto ja Vancouver ovat vuorollaan näytelleet Chicagoa, eikä se ole vaivannut meitä laisinkaan. Varmasti se joitakin kanukkeja kiusaa kun Detroitin autoteollisuus sijaitseekin Quebecissa, mutta tämä on vain paikkakuntalaisten jotka tietävät paremmin marmatusta. Hittoako me huomaamme eroa jos pohjatyö on tehty kunnolla ja samoin Suomi Venäjänä-suuttumusta kokevien täytyy ymmärtää että jenkitkin tekevät elokuvan ensisijassa itselleen ja vasta sitten muille. Eivätkä he taatusti näe mitään eroa Tampereen ja Vladivostokin välillä. Meitä se kiukuttaa vain koska tiedämme ettei Porvoo ole Moskova, tms. Jos jostain olisi suomalaisten syytä närkästyä Sakaalin vuoksi, se ei ole tavallaan vääränä maana esiintyminen vaan se että olimme ajautuneet todella kaavamaiseen, pitkästyttävään elokuvaan. Sakaali kun on yksi laiskimmista ja puuduttavimmista ison rahan toimintaelokuvista koskaan ja minä sentään olen nähnyt Jokikytän. Jo pelkästään se kertoo tylsästä ajattelutoiminnasta, että pääosiin venezuelalaiseksi pahisterroristiksi on valittu Bruce Willis ja irlantilaiseksi hyvisterroristiksi Richard Gere. Tottakai kyseessä on selvästi amerikkalainen elokuva ja molemmat pääosanimet ovat hyviä vetonauloja, joten sinänsä se kuinka nimenomaan perusjenkkiläiset tähdet pääsivät eturiviin ei ole ihmeellistä, mutta vaikka kuinka kyseessä on amerikanisaatio ulkomaalaisista hahmoista ei näistä tapauksista saa mitenkään mielikuvaa toispaikkakuntalaisuudesta (myönnettäköön ettei Sakaalin kohdalla tehdä perinpohjaista selvitystä alkuperästä). Geren irkkuaksentti on niin vahvan parodinen stereotypia, että jopa Schwarzenegger olisi kuulostanut uskottavammalta. Willis sentään oli fiksusti päätynyt Kevin Costnerin Robin Hood-linjalle ja todennut, että jos en kerran saa aksenttia kuulostamaan muulta kuin vitsiltä, en viitsi edes yrittää. Kyse ei siis ole siitä ettäkö rooleissa nimenomaan olisi pitänyt olla hahmojen oikeista kotimaista olevat näyttelijät, mutta siihen on syynsä miksi esimerkiksi Mel Gibson ei näyttele korealaista karaokelaulajaa ja siksi myöskään Geren ja Willisin ei olisi pitänyt olla tässä mukana (hauskasti puheensa perusteella Gere unohtaa välillä olevansa irlantilainen). Toisaalta eipä Sakaali muutenkaan jaksa oikein välittää taikka yrittää ja siksipä hahmot ovat piinallisen pinnallisia: paha, tunteeton, voittamaton, näkymätön mestaritappaja. Hyvä, oikeamielinen, katuva, muka väärin tuomittu  kansansankari joka ainoana voi pysäyttää pahiksen. Ja tietenkin Sidney Poitierin kulunut, isämäinen, rehti kyttä. Luonnollisesti tarina käyttää hyväkseen kaikki kliseet sieltä marttyyriuhrautumisesta viime sekunnin pelastukseen ja mitä puolestaan tulee Willisin esittämän Sakaalin näkymättömyyteen, niin olisivat voineet edes hieman panostaa miehen "mestarillisiin" naamioitumiskykyihin:

Tsiisus! Hänethän tunnistaa katsomattakin, oli päällä sitten millainen peruukki tahansa. Ehkä Willisin pää vain on sen muotoinen ettei siitä saa erilaista, mutta jos jo Boris Karloff saatiin Frankensteinin aikana aivan eri näköiseksi kuin mitä normaalisti on, niin ehkä Willisillekin olisi saatu lattapää aikaiseksi. Willisin maskeereus on vain lisäesimerkki siitä kuinka löysästi on Sakaalissa asiat hoidettu. Siksi onkin erikoista, että kun Sakaalissa on toistuvasti päätetty mennä sieltä missä aita on matalin ja vääntää kaikki rautalangasta, varmuuden vuoksi monta kertaa putkeen, niin miksi he eivät päätyneet kyrillisiin kirjaimiin kuvatessaan postitoimistoa Porvoossa (alareunan pikkukuva. Isompi on 30.4 ottamani kuva samasta paikasta):

Ja tässä vaiheessa tahdon hieman selittää sitä miksi vaikka Suomi tosiaankin oli olevinaan Suomi ja Porvoo suomalainen kaupunki, niin se ei juuri kenestäkään tuntunut siltä vaikka kyltit sun muut olivatkin suomeksi. Syy siihen löytyy siitä, että kun ensin ollaan Helsingissä ovat paikalla venäläiset hahmot ja kun siirrytään Porvooseen ovat paikalla venäläiset hahmot, ja kun vaikka elokuva sijoittuukin jonnekin tekoaikansa kohdalle niin silti esimerkiksi porvoolainen hotelli on vanhan kaupungin puolella oleva museo ja se mitä kaupungista näemme on vain samaista vanhaa aluetta. Nämä hahmot ja tämä uudemman puolen sijaan valittu kaupunginosa on merkittävä syy siihen miksi Suomi ei tuntunut Suomelta, sillä kun suomalaisten hahmojen sijaan esillä ovat venäläiset ja paikkana alue joka kaikesta nätistä kuvauksellisudestaan huolimatta vaikuttaa menneeltä ajalta ja nimenomaan eräänlaiselta kliseiseltä käsitykseltä mitä Venäjä on maatuskoineen, etc. ei se enää ole Suomi. Jokainen porvoolainen tietää, että täällä kuvataan vanhaa kaupunkia kuoliaaksi saakka, joten tottakai sinne mennään kameroiden kanssa nyt ja aina, mutta Sakaalin asiayhteyden vuoksi Porvoo tuntuu kokeneen eräänlaisen Gorkin puisto-efektin ja silloin olisi luullut olevan helpompaa vain antaa sen olla osa Venäjää. Sakaalin välinpitämättömyyden vuoksi olisi luullut niin tehtäneenkin. Jos se näyttää hevoselta, hirnuu kuin hevonen, on Hevoshullun kannessa ja on hevonen, niin silloin se varmaan on hevonen vaikka passissa lukeekin Jack Zebra.

Toki sanoin aiemmin ettei sellaisella ole merkitystä, kun mitä hiton eroa jenkit näkevät Suomen ja Venäjän välillä, mutta peruskliseehän on esittää venäläistä maailmaa tekstin avustuksella, vaikka sitten vain kääntämällä kirjaimet ympäri, pistämällä hassuja vääriä fontteja taikka mitä vain koukeroita sekaan. Kunhan se luo mielikuvaa putinismista. Joten miksei niin jaksettu tehdä:

Menetitte laiskuuttanne laiskan mahdollisuuden.

Kun elokuvan ainoa piristävä kohtaus on se kun Jack Blackilta ammutaan käsi irti, niin sori vaan, se ei ole riittämiin. Koska nyt haluttiin tehdä tyypillistä turvallista jenkkitoimintaa olisi mallia pitänyt katsoa vaikkapa Michael Bayn The Rockista, joka se on juuri sellaista ns. aivotonta mäiskettä jota ei juuri voi nostaa pois guilty pleasureista, mutta ainakin siinä ymmärrettiin se, että jos ei keksitä pyörää uudelleen niin se voidaan sentään pumpata täyteen ilmaa.

Innoton, iloton, tylsä, pinnallinen, turvallinen, pehmustettu, tapettia. Sakaali olisi kaivannut sen luokan adrenaliinipiikkiä, että sillä olisi herättänyt... öö, jotain joka nukkuu tosi sikeästi.

Jos Sakaalin katsoo vain ajantapoksi välittämättä siitä mitä näkee, niin joo, kyllä se menettelee. On tässä kuitenkin kaikki pakolliset ammuskelut, takaa-ajot ja hidastetut räjähdykset.

Niin ja vaikka se ei tähän elokuvaan liitykään, tahdon laittaa tähän kuvan Willisistä ja Sylvester Stallonesta ilmeisesti vuodelta 1991:

Stallone on tuossa kuvan stailissaan hauskempi kuin yhdessäkään komediassaan.

Tähdet: *

Sakaali