keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Poliisiopisto: painonsa arvosta kultaa (Police Academy: Worth Her Weight in Gold, 1988)

Koska Poliisiopisto ansaitsi(?) sen, sai se tv-sarjan oheensa. Itse asiassa kaksikin, mutta vain tässä hahmot ovat elottomia piirroksia, kun siinä toisessa he vain vaikuttivat sellaisilta.
Oli oikeastaan aivan ymmärrettävää, että Poliisiopisto-elokuvista tehtiin jonkinlainen sivusarja juuri tämän animaation vuonna 1988, sillä tuolloin nuo haukutut mutta suositut elokuvat ilmestyivät vielä tasaisesti vuosi toisensa perään, kun taas se ihan oikeilla ihmisen kaltaisilla olennoilla tehty tv-sarja tulla tupsahti ruutuihin vuonna 1997, kolme vuotta sen jälkeen kun maailmaa vitsasi viimeinen Poliisiopistollinen kirous nimeltä Moskovan keikka. BURN IN HELL! Se ei ole kovinkaan hyvä elokuva ja olisi luullut sen viimeistään tappaneen Steve Guttenbergin, vaikka hän ei enää mukana ollutkaan. Mutta, ihan noin vaikka huvin vuoksi.
Liekö tuolla jälkimmäisellä tv-sarjalla ollut motiivina koettaa aiheuttaa Poliisiopiston comeback, jota nyt näemmä yritetään uudella elokuvalla, Next Generation. Jonka tulevaisuus lienee olevan pikemminkin suljettu kuin avoin, sillä tätähän on yritetty elvyttää jo vuodesta 2004. Mutta mitä me siitä välitämme, koska se ei ole tämä animaatiosarja.

Ajalleen valitettavasti tunnusmusiikki on valkaistua pehmoräppiä joka saa Fresh Princen tunnarin vaikuttamaan Public Enemylta ja kun tunnari on luonnollisesti dubattu suomeksi, niin jos joku vielä on sitä mieltä etteivät MC Nikke T, DJ Konnat, Rapatti ja vaikkapa Hausmylly olleet aitoa katurunoutta, niin olisi syytä kuunnella Poliisiopiston esitys. Ihan oikeasti, Elastinen vaikuttaa hyvältä kun tätä kuuntelee. Dubbauksesta puheen ollen, milläköhän näitä ääninäyttelijöitä on pahoinpidelty, sillä aika onnistuneesti he onnistuvat aiheuttamaan sympatiakipuja katsojassa.
No kuitenkin, paikkoja ryöstellään ja Poliisiopiston kömpelöt sankarit epäilevät syypään olevan naisvapaapainija Amazona ja niinhän se onkin.

Piirros on ihan kivaa. Hiukan kömpelön näköistä ja nopeasti piirretyn oloista. Sellaista jota näkee jossain kuvalehden vitsisivulla. Poliisiopisto on itse asiassa hyvin samanlainen kuin Turtlesit, sillä liikkeiden kumimaisuuden ja vapautuneen anatomian (turtlesit ovat kyllä viimeistellympiä) ohella hahmot ovat samalla tavalla pilakuvamaisia, karikatyyreja joiden luonteet ovat poikkeuksetta hölmöhkön koomisia ja muutenkin tunnelma on enemmänkin hilpeän hassu kuin Ingmar Bergmania.
Mikä sinänsä on varsin sopivaa ottaen huomioon mihin elokuvasarjaan tämä piirretty pohjautuu, koska sieltä tuttu lapsellisuus ja idiotismi on hyvinkin otollinen pohja käytettäväksi piirretyssä muodossa. Ovathan Poliisiopisto-elokuvatkin jo itsessään eräänlaisia ns. oikeiden ihmisten esittämiä sarjakuvia. No, Myrkky-lehden laatukäsityksen mukaisia, mutta kuitenkin. Eihän tämä hauska ole, mutta ei mitään muttia. Kompurointia, törmäilyä, hassuja ääniä. Pieru on aurinko joka maailmaa valaisee.
Olen todistetusti ollut huvittunut joistakin Poliisiopisto-elokuvien vitseistä, mutta hauskimmillaan se oli ihan oikeasti siinä sarjan huonoimmassa osassa, eli Moskovan keikassa, sillä se elokuva sisältää niin paljon huolimattomia kuvausvirheitä, että se tekee siitä jo suorastaan Ed Woodmaisen mestariteoksen. Jos siis jokin niissä elokuvissa sai vahingossakin hörähtämään, niin siinä ei tämä piirrossarjan jakso ainakaan onnistu. Naurettavinta onkin oikeastaan se, että kasetille on mahdutettu vain yksi parinkymmenen minuutin jakso ja ihan varmasti tämänkin myyntihinta on ollut aikoinaan jossain 100 markan tietämillä, jolloin ei ole ollut minkäänlaista yhteistyötä laadun, määrän ja hinnan välillä.

Kuriositeettiarvo siitä, että kuinka taas yksi elokuvasarja oli saanut lyhytikäisen tv-oheistuotteen (vrt. Vaihdetaan vapaalle Ferris) on toki mainio syy vilkaista tätä, mutta vaikka luulisi Poliisiopiston maailman soveltuvan animaation maisemiin ja vaikka vertasin tätä peukuttamisen arvoiseen TMNT-sarjaan, niin jokin ei vain klikkaa siten kuin kuuluisi. Se voi johtua vain siitä, että vaikka nämä ovat hyvinkin liioiteltuja hahmoja, niin ne kuitenkin pohjautuvat jonkinlaiseen muka todelliseen ihmismaailmaan ja ehkeivät ne vain siirry kunnolla tällä tavoin tehtyyn animaatioon, kun samaa ongelmaa ei ole jo syntyjäänkin poikkeavilla kilpikonnilla. Kilparit kun ovat jo verenperintönään viidakon klovneja ja varmaan epämuodostuneitakin. Vitsien erittäin huono ajoitus ei ainakaan auta kyttien asiaa ja laseja rikkova vinkuva puhe onkin varmaan kokoomuslaisten käsitys komiikasta.
Tosin syy epäonnistumiseen voi olla myös suomidubbauksessa. Koska hahmot ovat suurelta osin samoja kuin elokuvissakin, mutta tosiaan niiden kehnosti piirrettyinä karikatyyreina, niin monen kohdalla se yhteys alkuperäismateriaalin kompuroi kun ei sitten millään meinannut tunnistaa kuka muka oli kyseessä. Jos edes nimet olisi äänetty selkeästi, eikä vetämällä sitä tyypillistä muka-hauskaa-vinkunaa olisi se auttanut kovasti. Kyseessä kun ei ole sarja (niin tämä kuin elokuvatkaan) jonka kohdalla olisi tarkoitus vähäisimmissäkään määrin rasittaa aivoja ja kun hahmot ovat tarkoitettu tunnistettaviksi/yhdistettäviksi elokuviin, niin jos siinä ei piirros auta olisi muiden seikkojen syytä tukea, ei hankaloittaa. On siellä onneksi pari hetkeä joissa tavoitetaan elokuvien hahmojen luonteet, mutta näköjään väärien hahmojen kohdalla. Piirretyn Sweetchuck vaikuttaakin olevan Nogata, sillä jälkimmäisen ihastuminen Callahaniin on lainassa edellisen toiminnassa.
Dubbaus on erityisen huono idea tälläisen sarjan kohdalla jossa yksi hahmoista on nimenomaan ääninäyttelemisen mestari ja jonka korvaajan tulisi siis olla vähintään  yhtä hyvä, mutta ei tietenkään ole. Jokainen ääni kuulostaa yhden ja saman dubbaajan tekemältä, eikä sitä ääntä ole voitu edes muuttaa hahmosta toiseen. Ei edes eri sukupuolten välillä. Eikä miesnainen ole hauska.

Kansipapereitakin oli oikein kaksin kappalein. Ilmeisesti siksi jos toinen repeää suunnattoman raivon seurauksena.
HAH! En edes suuttunut, joten suunnitelmanne kariutui jo ensimetreillä.

Tähdet: **

4 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Tulee tuosta äänenmuuntamattomuudesta jälleen kerran mieleen tämä

...noir kirjoitti...

Aina kun katson He-Mania suomidubbauksella, kelaan tuota alkua edestakaisin muutamaan otteeseen paistatellakseni sen säkenöivyydessä."olen aadam."

Graduated Cylinder kirjoitti...

Tuo suomidubattu Heman kuulostaa ihan Matti Nykäseltä.

...noir kirjoitti...

Mattis of the Universe.