lauantai 14. heinäkuuta 2012

Scooby-Doo: Kerrostalon Karvannostaja (The Scooby-Doo Show, 1976 - 1978)

Jos sallitte minun olla julkea, niin uskaltanen väittää Scooby-Doon olevan suomalaisille aika laajaltikin tuttu, mutta ei niinkään varsinaisen animaatiosarjan vuoksi. Sillä kuten George of the Jungle, Rocky & Bullwinkle ja Mr. Magoo, myös Scooby-Doo on jotenkin niin amerikkalainen ilmiö (vrt. Uuno Turhapuro), että se ei koskaan oikein ole tehnyt täällä mitään mullistavaa vaikutusta, mutta esimerkiksi tähän Scooby-Doohon on tehty elokuvissa ja tv-sarjoissa niin paljon viittauksia, että se on aina tuntunut tutulta. Kuinkahan monta kertaa elokuvissa on taustalla olevassa televisiossa pyörinyt Scooby-Doo, kuinkahan monta kertaa kertaa on tehty se naamion poisto-lopetus Doomaisesti ja näin pois päin. Joten samoin kuten ehkäpä jonkin Kummisedän kanssa, se on tuttu ilman että sitä olisi varsinaisesti koskaan katsellut. Toki saatan olla väärässäkin, mutta kun muistelen ystävieni kanssa piirretyistä käytyjä keskusteluja, niin siellä saattaa tulla esille jopa Pokemon ja Prätkähiiret, mutta eipä siellä Scooby-Doo pahemmin seikkaile.
Nyttemmin Scoobiksen saattaa yhdistää helpommin niihin live action-elokuviin, kuin animaatiosarjaan, mutta kuten tämäkin vuodelta 1994 oleva kasetti osoittaa, on Scooby-Doo ollut "aina" läsnä (on niitä julkaistu meillä ennen 90-lukuakin, että sillai).

Scooby-Doon elokuvista tulikin mieleeni, että kaikista noista mainitsemistani Scoobyn rinnakkaissarjoista on tehty elokuvat oikeilla näyttelijöillä, mutta hän joka muistaa katsoneensa Rocky & Bullwinkle-leffan ansaitsee kunniaa, sillä miten hitossa elokuva jossa näyttelevät muun muassa Robert De Niro ja Rene Russo saattoi kadota taivaan tuuliin jo ilmestyessään. Ja miksei Terapian Tarpeessa tehnyt niin?

Scooby-Doo on tietenkin happopäältä vaikuttava tanskandoggi, jonka paras ystävä on Big Lebowskista karanneelta vaikuttava Shaggy, joka on täysin nimensä mukainen henkilö. Porukkaan kuuluvat myös Ken-nukkemainen sankari Fred, gogo-tanssijalta vaikuttava Daphne ja se ryhmän ei-niin-kaunis-koska-hänellä-on-hyvä-luoja!-lasit eli Velma. Yhdessä he tutkivat milloin mitäkin kummitustaloa ja lopulta paljastavat, että hirviö onkin naamioitunut talonmies tai jotain. Ja siinä käytännössä oli kuvaus koko sarjasta, oli sen inkarnaatio mikä tahansa.

Tämä nimenomainen kasetti sisältää kaksi ensimmäistä jaksoa Scoobyn vuosien 1976 - 1978 aikana tehdystä sarjasta The Scooby-Doo Show, joka myös nimellä The Scooby-Doo/Dynomutt Hour tunnetaan. Dynomutt on sitten eri sarja kuin Scooby-Doo, mutta näemmä Hanna-Barbera päätti pistää kaksi sarjaa yhteen, sillä miljoona kärpästä ei voi olla väärässä.
Ja osa tuosta fuusiosarjasta on vanhoja Scooby-Doo, Where Are You?:n jaksoja vuosilta 1969 - 1972.

Kerrostalon Karvannostaja (High Rise Hair Raiser, 1976) kertoo siitä, kuinka rakenteilla olevan kerrostalon työntekijöitä pelottelee vampyyrimainen kummitus ja samaan aikaan kaupungissa tapahtuu erikoisia kassakaappiryöstöjä. Scooby ystävineen soluttautuu rakennuksille töihin ja pian he kohtaavat vampyyrikummituksen, jonka yhdistävät kassakaappikeikkoihin ja tottahan toki vampyyrikummitus onkin oikeasti raksamies joka hengaili kerrostalolla tarkkailemassa potentiaalisia keikkapaikkoja. 

Jakson pahis Ebenezer on Edward riippuen lukeeko tekstitystä vaiko kuuntelee dubbausta. Eli kyllä, tällä kasetilla on sekä suomalainen ääniraita että myöskin tekstitys. Ja arvatkaa vaan kuuluuko alkuperäinen englanninkielinen ääni taustalla? Tottakai.
Nämä käännöseroavaisuudet ovat ajoittain aika hämmentäviä, kuten siinä vaiheessa kun Velma sanoo tekstityksen mukaan "odottakaa sitten täällä, kun käyn katsomassa", mutta dubbauksessa hän sanookin tuolloin "aiotteko istua siinä sillä aikaa kun menen sisälle yksin?" Siinä on hieman eroa.
Itse asiassa osa tämän kasetin hauskuudesta tulee tuosta käännösten seuraamisesta.

Atsteekkien Kummitus (The Fiesta Host is an Aztec Ghost, 1976) on loistavan alkuperäisnimensä ohella kertomus siitä kuinka Meksikossa ollessaan Scoobbis kumppaneineen ajavat kuoppaan ja kohtaavat pian liikkuvan Jumalpatsaan. Ilmenee että paikallinen fiesta on peruutettu, koska jättiläiskummitus nimeltä Cotezuma kävelee maan halki pelottaen ihmisiä. No se Jumalpatsas ja Cotezuma ovat arkeologipariskunta jotka aikoivat ryöstellä hautoja. 

Yksi loistavimpia juttuja tässä kasetissa on se, että Shaggy on suomeksi Säkki. 

Scooby-Doo on tyypillistä Hanna-Barberaa, eli suht' simppeliä, taustoja kierrätetään ahkerasti ja kaikessa on jonkinlainen 60-lukuhenki mukana. Mutta kuten yleensäkin Hanna-Barberoiden (mm.Kiviset ja Soraset, Topi Katti, Hakki-koira, etc.)  kanssa, on tunnelma mukava, hahmot miellyttäviä ja scoobysnacksien piilomerkitys tuo mukanaan salaperäistä myhäilyä.

Dubbaus on aivan karmeaa vinkunaa ja kannattaakin katsoessa pistää äänet pois ja tyytyä tekstitykseen.

Tähdet: ***
Scooby-Doo: Kerrostalon Karvannostaja

3 kommenttia:

KimSjopi kirjoitti...

Itsekkin luulin joskus aikanaan, että tästä on tehty sarja joskus 90 -luvulla. Sitä ennen olin niin nuori, etten tiennyt, että oli olemassa mitään sarjaa. Mutta sitten, kun telkkarista sattui tulemaan Scooby-Doon 60 -ja 70 -luvun jaksoja, niin oli siinä ihmettelemistä, että miten niitä on tehty jo niin kauan aikaa sitten.

KimSjopi kirjoitti...

Niin, ja onhan se suomalainen ääninäyttely aina yhtä hirveää näissä vanhoissa jenkkianimaatioissa. Toisin, kuin ehkä Peukaloisen retkissä tai tri. Sykerössä, on esim. Smurffien ääninäyttely kamalaa korvien kidutusta.
"Smurffaa tätä!"

...noir kirjoitti...

Mitenkään kritisoimatta koko suomidubbausalaa, niin aivan liian usein muissa kuin isoissa elokuvatapuksissa suomidubbauksessa harrastetaan liikaa mahdollisimman korkealta vinkunaa, taikka monotonista masennusta.

En olekaan koskaan ymmärtänyt, että miksi näyttelijät joilla on dubbaukseen sopiva ääni, päättävät koettaa "näytellä" huonosti päästessään ääneen. Se että esitettävä hahmo on lapsi, taikka ylipäätään piirretty, ei tarkoita ettäkö pitäisi imitoida farinellia.