maanantai 11. heinäkuuta 2011

Movie monday: Gone but not forgotten...

Panokseni Movie Monday-haasteeseen jossa aiheena Gone but not forgotten...
.
.
.
Tänään Movie Mondayssa muistellaan edesmenneitä näyttelijöitä jotka edelleenkin tekevät suuren vaikutuksen ja salamana mieleeni nousi yksi ainoa nimi:

Dennis Hopper

Kaikella kunnioituksella muita erinomaisia kuopattuja näyttelijöitä kohtaan, niin Hopper on se SE nimi minulle.
Tämä tuli vielä aiheena hyvään saumaan, kun televisiosta tuli päivä, kaksi? kolme? sitten Crash-sarjan jakso jossa Keith Carradine esitti syöpään kuolevaa henkilöä, joka sitten jutustelee Dennis Hopperin esittämän ystävän kanssa. Siinä oli jotain katkeran suloista ironiaa, että jo pahasti kuihtuneen Hopperin esittämän hahmon ystävän syöpäkohtaloa puitiin tuossa kyseisessä jaksossa. Carradine oli hyvä roolissaan, kuten hän yleensäkin on, mutta kun katselin Hopperia jonka aika alkoi olla jo pahasti loppumassa, niin en voinut kuin ällistyä siitä miten voimakkaalta hän edelleen vaikutti.
Hopper on aina piirtynyt minun silmiini eräänlaisena pullotettuna tornadona joka ajoittain pääsee räjähtämään ilmoille, mutta osaa pitää itsensä halutessaan myös tyynenä, mutta sitäkin samoin kuten myrskynsilmä on.
Minua rupeaa hengästyttämään jo kun ajattelen häntä Amerikkalaisessa Ystävässä, jossa hän on enimmäkseen hyvinkin hillitty. Ajatelkaapa että jos tuo vaikuttaa jo noin, niin joku Blue Velvet on kuin haulikon laukaus kasvoille.

Olen jo aiemminkin kirjoittanut Hopperista, joten voin yhtä hyvin siteerata itseäni:
"Hopperin energisyys tuntui vuotavan hänestä läpi silloinkin kun hän esitti elokuvissa rauhallista ja hiljaista roolia. Aivan kuin mies olisi ollut täynnä tulenarkaa materiaalia jonka vain odotti roihahtavan liekkeihin minä hetkenä hyvänsä. Se voima teki Hopperista merkittävän ja muistettavan näyttelijän.
Toki Hopper teki urallaan huonoja elokuvia, joskus jopa umpisurkeita, mutta kuinka usein hän itse oli huono niissä? Ehkä hänen pitkän uransa aikana eteen sattui huonoja päiviä jotka heijastuivat huonoina roolisuorituksina, mutta tätä tapahtui äärimmäisen harvoin. Hopper kuului niihin näyttelijöihin jotka tekivät suoranaisesti paskoistakin elokuvista katselun kestäviä. Hän nosti elokuvan tasoa, laatua, arvokkuutta.
Elokuva saattoi olla huono, Hopper ei."

Jos tekisin Top 10-listan suosikkinäyttelijöistäni, niin voitte olla varma että Hopper pääsisi sille listalle ilman hetken epäilystäkään.
Dennis Hopper on ja pysyy näyttelijänä, joka kuolleena ja kuopattunakin on voimakkaampi persoona kuin minä, tai Lady Gaga voimme ikinä edes kuvitella olevamme.

1 kommentti:

Tuoppi kirjoitti...

Osuvasti Hopperia tuossa luonnehdit. Vaikea siihen on mitään lisätä...

Hieno valinta nääs.