maanantai 4. maaliskuuta 2013

Hobo With a Shotgun (2011)

Kiertävä koditon (Rutger Hauer) saapuu kaupunkiin jossa oksennuskura on käsitys puhtaudesta, sillä täällä rikollisuus rehottaa siihen malliin, että helpoimmalla pääsee kuin pistää napin otsaansa. Naiset ovat olemassa vain jotta heitä saa raiskata, lapsien tarkoitus on toimia pedofiilien lemmikkeinä, hyvät ihmiset saavat kärsiä kaiken maailman pahuuden yhdellä kertaa ja poliisien merkitys on vain auttaa rikollisia saamaan tahtonsa läpi. Siispä koditon henkilö joutuu hautaamaan haaveensa ruohonleikkurin omistuksesta ja tarttumaan haulikkoon. Nyt mies ilman nimeä puhdistaa kaupungin kadut ja silloin haulikko laulaa sen verran ahkerasti, etten edes minä keksi mitään nokkelaa sanottavaa.
Mutta muistatteko sen lempeän Everwood-sarjan jossa esiintyi Treat Williams? Muistatte siis varmasti myös hänen poikaansa Ephramia esittäneen Gregory Smithin. Katsokaa nyt tätä:

Kannessa tehdään maininta elokuvasta Machete ja sen lisäksi, että nämä molemmat ovat tietoisia roskaelokuvia, saivat molemmat alkunsa Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin Grindhouse-projektiin tehtyinä feikkitrailereina. Hobon ero muihin trailereihin oli siinä, että siinä missä muut toteutettiin aika tunnettujen nimien avustuksella, niin Hobo With a Shotgun voitti ulkopuolisena edellä mainittujen herrojen järjestämässä kilpailussa paikkansa valokeilassa.
Ja kuten esimerkiksi jokin Snakes on a Plane, myös tämän elokuvan nimi on koko elokuva tiivistettynä. Juoni ja toteutustapa paljastuvat molemmat siinä ja enempää ei kannata sitten odottaakaan, mutta ainakin tarjolla on juuri se mitä luvataan. Samalla sitä voikin todeta, että yhden vitsin ympärille keskittyvä elokuva ei jaksa naurattaa yhtä tehokkaasti täyspitkänä kuin trailerimitassaan. Kuitenkin kyllä Hobon ultraväkivalta ja kieli poskessa-mentaliteetti on kaikessa hölmöydessään tarpeeksi viihdyttävää, että vaikka itse vitsi ei ehkä loppuun saakka täysillä kannakaan, niin ei se matkustajaansa ojaankaan heitä.

Hobo on itse asiassa enemmän mieleeni kuin Machete (taikka kumpikaan niistä varsinaisista Grindhouse-projektin elokuvista). Sillä vaikka Machete on kyllä mainiota aivojen nollaus-viihdettä, niin siinäkin näki aivan liian selvästi kuinka tarkkaan mietittyä kaikki oli. Naarmu kuvassa oli aseteltu kuin vatupassilla, nykiminen toimi kuin rasvattu ja liian taidokkaat näyttelijät tekivät parhaansa esittääkseen huonoja (no, ehkei Lindsay Lohan). Joten se ei vaikuttanut rehelliseltä roskalta, mutta Hobossa veri ja suolenpätkät lentävät kuin nuorella Peter Jacksonilla ikään, näyttelijöistä paistaa mainio amatöörimäisyys, kuvaus/valaistus/leikkaus ovat riemastuttavan kömpelöitä ja muutoinkin tämä on niin rujon kaunista roskaa, että jos Rutger Haueria ja tietoa tuosta aiemmin mainitusta Grindhouse-projektista ei olisi, niin tämän uskoisi olevan pelkästään harrastelijakuonaa. Kyseessä on ehkä pikemminkin Troman elokuvien kaltainen teos. Eli jotain jonka tietää olevan suunnitellusti roskaa ja ei siksi Macheten tavoin täysin rehellinen, mutta kuten Troman elokuvissa, Hobon kohdallakin tietää että oli budjetti kuinka suuri tai pieni tahansa, taikka muut tekijät huippuluokkaa, niin parempaan ei silti pystyttäisi. Hobo olisi roskaelokuva vaikka sen kuorruttaisi kermalla.

Tekijöillä on varmasti ollut hauskaa ja kieltämättä se tarttuu katsojaankin.
Verta, suolia, ruohonleikkuri ja kun muut vetävät roolejaan niin yli äyräiden, että edes Flipper ei hyppää sellaisiin korkeuksiin, niin itse hobo with a shotgun, eli Rutger Hauer esittää vigilantensa kuin Charles Bronson. Vähäeleinen ja vähäpuheinen, mutta taatusti hemmetin vakuuttava.

Toki se on myönnettävä, että vaikka Hobossa on reipasta mättöä esitteillä, niin koko pituudessaan sen yksinkertainen idea saattaa käydä hieman tylsäksi ja koska päälle puolet näyttelijöistä esittää roolinsa naamaa väännellen ja huutaen, niin meteli saa kurottamaan särkylääkkeiden suuntaan.

Yksi seikka mikä todellakin miellyttää minua tässä elokuvassa on se, että siellä soi välillä hyvinkin hieno, jopa melkein John Harrisonin Day of the Deadista muistuttava musiikki.
Ja jos Hobo With a Shotgun olisi tehty ennen vuotta 2009, niin aivan varmasti pääroolissa olisi ollut Robert Ginty.

Tähdet: ***
Hobo With a Shotgun

5 kommenttia:

Occo kirjoitti...

Samanaikaisesti riemastuttava ja kaunis ryöpytys. En luultavasti ikänänäi kyllästy tätä näkemään.

...noir kirjoitti...

Tunsin mielihyvää kun kättä työnnettiin ruohonleikkuriin.

Tuoppi kirjoitti...

Harmittava takaisku tuo Robert Gintyn ennenaikainen poistuminen. Oman Grindhouse pätkänsä olisi hänkin nimittäin ansainnut....

...noir kirjoitti...

Hyvät menevät liian aikaisin. Niin ja Robert Ginty.

Tuoppi kirjoitti...

Heh, olipas ovelasti lohkaistu :D