Celtics Voittoon - Hinnalla Millä Hyvänsä (Celtic Pride, 1996)

Mike (Daniel Stern) ja Jimmy (Dan Aykroyd) ovat intohimoisia, tai pikemminkin fanaattisia koripallourheilun ystäviä. He eivät siis innostu kun saavat tietää, että paikallinen urheiluhalli aiotaan purkaa ja kotijoukkueella Boston Celticsilla on viimeinen mahdollisuus noutaa voitto omalla maaperällään. Siispä päättävät sankarimme tehdä mitä vain jotta vastustajajoukkue häviää. Joten kun vierasjoukkue Utah Jazz saapuu kaupunkiin ja näyttää paikallisten vastustuksesta huolimatta voittavan finaaliottelun, kidnappaavat Mike ja Jimmy tuon joukkueen tähtipelaajan, ylimielisen Lewis Scottin (Damon Wayans).
Suunnitelma on simppeli: pidetään Scott tallessa jotta Utah Jazz ei voita ja nöyryytetaan samalla vastustajia.
Simppelillä suunnitelmalla tosin olisi paremmat mahdollisuudet onnistua, jos toteuttajat eivät itse olisi samanlaisia.

Aika ponneton urheilufaniutta kuvaava komedia, jossa on kyllä joitakin kelvollisen hauskoja yksittäisiä kohtauksia. Muutamat urheilutaikauskoon liittyvät jutut, kuten oikeilla paikoilla istumiset ovat ihan kivoja osoituksia siitä kuinka sokean intohimoisesti voidaan urheiluun suhtautua ja vastaavasti Wayansin hahmon itsekkyys ja usko joukkueen kannatteluun ovat kelvollisia seikkoja kertomaan nestepäisyydestä jota menestys saattaa aiheuttaa, mutta ollakseen kidnappausta ja urheilufanatismia yhdistävä elokuva, on tämä valitettavan hidas ja väsynyt. Lähes kaikessa tyydytään peruskliseisiin ja elokuva etenee vääjäämättömästi ennalta-arvattavaan kompromissilopetukseen jossa kaikki ovat tyytyväisiä.
Joukossa on kuitenkin pari herkullista viitettä siitä kuinka mahdollisuuksia Koomikkojen Kuninkaan kaltaiseen ihmisraunioelokuvaan olisi ollut, sillä etenkin Daniel Sternin hahmon urheiluriippuvuus joka menee avioliiton edelle olisi tarjonnut tilaisuuksia synkkiin kuviin. Sen sijaan lopussa lauletaan happy happy joy joy.
Toisaalta jos ajatus ei ollut tehdä laisinkaan sykkää tarinaa, niin eipä tämä kyllä urheiluhulluusvitseilläänkään tarpeeksi ilostuta. Aivan kuin oltaisiin haluttu tehdä The Fanin kaltainen psykofaniselokuva, mutta koko perheelle sopien ja näin ollen koko ajan tulee tunne kuin lopputuloksesta olisi leikattu rutosti kohtauksia pois, taikka kuvattu niitä uudelleen etsien mahdollisimman pehmeää tyynyä.

Sternin, Aykroydin ja Wayansin yhteistyö toimii kyllä varsin hyvin ja edellisten ollessa ihan uskottavia duunariluokan penkkiurheilijoita, on etenkin Wayans hyvin onnistunut ureapäisenä koripalloilijana. Eli hänen inhoamisestaan pitää.
Hauskin hahmo tosin on Paul Guilfoylen esittämä kyttä, joka ei välitä tuon taivaallista yhdestäkään rikoksesta, eikä se johdu edes pelkästä urheilusokeudesta, vaan hän ei yksinkertaisesti ole kiinnostunut ihmisten auttamisesta.

Celtics Voittoon on ihan kivaa ajanvietettä, mutta komediaksi se ei ole tarpeeksi hauska, eikä yritystä jännittävyyteen ole kuin videonauhurin luokse kumartumisessa.

Tähdet: **
Celtics Voittoon - Hinnalla Millä Hyvänsä