Transformers: Kuun Pimeä Puoli (Transformers: Dark of the Moon, 2011)

Koska Transformers on mitä on, eli muotoaan muuttavia jättirobotteja tappelemassa, niin en odottanut ensimmäiseltä elokuvalta juuri mitään muuta kuin vauhtia, vaaroja ja loistavia efektejä. Näin ollen tieto Michael Baysta tuon elokuvan ohjaajana oli mielestäni jopa positiivinen asia, sillä hän ei varmastikaan keskittyisi kuin vain näyttävään toimintaan ja elokuvan nähneet tietävät näin juuri tapahtuneen. Ihmiset olivat vain pakollinen riesa tuomaan jotain muka samaistuttavaa, mutta pääasia olivat robotit ja hehän ne olivatkin elokuvan vakavasti otettava osuus, jopa näyttelemisen kannalta. Ihmiset olivat pelastettavia uhreja, tumputusfantasioita, taikka koomisia kevennyksiä.
Ja jos unohdetaan nörttivalitukset vääristä robottien nimistä, heidän muotoilustaan, tms.(joihin itsekin sorruin), niin ensimmäinen Transformers on edelleenkin pirun viihdyttävää toimintaelokuvaa.
Sitten jostain syystä kakkososan kohdalla Bay oli tullut siihen tulokseen, että pelkästään isommat räjähdykset eivät riitä, vaan roboteistakin tulee tehdä koomisia kevyennyksiä, sillä eihän kukaan mene katsomaan Transformers-elokuvaa muusta syystä kuin kokeakseen pieruvitsejä ja robottikiveksiä. Siispä lopputulos oli kyllä edelleen hienosti efektoitua toimintaelokuvaa, mutta viihdyttävän seikkailun sijaan kuin Aaron Seltzerin ja Jason Friedbergin ns. parodiaelokuva, eli kakkanyrkillä iskua naamaan.

On siis kolmannen vuoro.

Ilmenee, että John F. Kennedyn luotsaama avaruuskilpailu sai lähtölaukauksensa siitä kuinka Kuuhun oli syöksynyt jotain ektraterrestriaalista ja sehän oli tietenkin Autobotien avaruusalus Arkki (alus jolla alkuperäisessä tarinassa robotit saapuvat Maahan) sammuneine robottimiehistöineen. Asia salataan ja nyt nykyajassa se nousee jälleen ajankohtaiseksi kun sekä Autobotit että Decepticonit haikailevat Arkin sisältämiä salaisuuksia.
Samalla Sam Witwickylla (Shia LaBeouf) on vaikeuksia löytää töitä ja hän tuntee alemmuudenarvoa kauniin tyttöystävänsä Carlyn (Rosie Huntington-Whitley) ja hänen pomonsa Dylanin (Patrick Dempsey) ystävyydestä. Mutta pian Sam pääsee taas pelastamaan maailmaa Autobotien kanssa ja tuhosinfoniaa on edessä.

Myönnän samantien, että minusta on aika hauska idea se kuinka tässä yhdistettiin Transformersit oikeisiin tapahtumiin, eli tietenkin tähän alkuperäiseen kuulentoon ja siinä sitten annettiin ihmiskunnalla aivan eri syy lähteä Kuuhun, kuin vain avaruuden valloitus. Ja uskomatonta mutta totta, sen seikan ansiosta Kuun Pimeä Puoli muuntui fiksuksi elokuvaksi. Tai ei, ei ehkä fiksuksi, mutta sellaiseksi jolla tuntuu olevan edes jotain muutakin sisältöä kuin rasistirobotit tai pehmopornomainen naiskuvaus. Ensimmäistä elokuvaa ei tämä kolmas osa ylitä siitä yksinkertaisesta syystä, että ensikosketus puuttuu ja toisen osan tavoin valitettavasti etenkin niitä muka-hauskoja sivuhahmoja on lisätty. Onneksi jonkinlaisena tasapainona ovat ne salaliittojuonittelut, jotka ovat ainakin yritys miettiä tarinallista sisältöä.

Eli onhan tämä edelleen sitä mitä aiemmatkin osat, eli isot robotit lyövät toisiaan ja ihmiset ovat tarpeettomia. Edelleen ihmettelen, että mitä hiton hyötyä jostain Josh Duhameleista on näissä elokuvissa, kun heidän hernepyssynsä eivät aiheuta roboteille edes näppylöitä ja muutoinkin ihmishahmojen turhuuden huomaa Megan Foxin vaihtumisessa Rosie Huntington-Whiteleyhin, sillä hiusväriä lukuunottamatta muutosta ei edes huomaa. Naispääosan merkitys on edelleen olla vain nörttisankarin fantasioiden täyttymys, mutta ei se mitään, sillä eipä näiltä hahmoilta muuta kuin pinnallisuutta odotakaan, joten Huntington-Whiteleykin täyttää paikkansa siten kuten kuuluukin. Mutta tosiaan, täytemateriaalina olevia ihmisiä, puujalkavitsejä, typeryyttä, mutta kun toiminta alkaa, niin fak jeah! se toimii kuin rasvattu salama. Joten sen ansiosta kestää jopa John Malkovichin hampaat ja tauottoman auringonlaskun. Tosin Kauhea Kankkunen-elokuvista tuttu Ken Jeong on aika vaikea virhe ylitettäväksi ja ihmettelenkin, että miksi hän ylipäätään saa edelleenkin töitä elokuva-alalta, sillä miehen esiintyminen aiheuttaa varmasti enemmän itsemurhia kuin jouluaatto.

Ei niin että välittäisin, mutta saa nähdä onko LaBeouf mukana neljännessä osassa edes cameona, sillä sen verran kyllästyneeltä hän vaikuttaa tässä elokuvassa ja repliikitkin koostuvat lähes pelkästään WAA WAA WAA-huudoista. Hän on toki sanonutkin ettei olisi mukana siinä, että ehkä se onkin parasta. Vaikka tuskin tuo mukaan listattu Mark Wahlberg saa yhtään syvällisempää roolia esitettäväkseen ja missä vaiheessa hän on vanhentunut esittämään isä-rooleja?

Tähdet: ***
Transformers: Kuun Pimeä Puoli