Prehysterian jippohan on siinä, että mukana olevat dinosaurukset ovat kilttejä kääpiöitä ja tietenkin tuovat onnellisuutta kaikkiale minne menevätkin. Vähän niin kuin esihistoriallisia My Little Ponyja, mutta ei kuitenkaan.
Valitettavasti kokoelmistani löytyy tällä hetkellä vain tämä kolmas osa, mutta väliäkö tuolla.
Thomas MacGregor (Fred Willard) on epäonnistut kolopallon pelaaja, joka omistaa ränsistyneen minigolfradan ja on aikeissa nöyrtyä rikkaan sukulaisensa, golfmestari Hal MacGregorin (Bruce Weitz) edessä ja myydä tilansa hänelle, jotta paikalle voidaan rakentaa Halin ökyrahastuspaikka. Sattuman kautta rusinoita rakastavat kääpiödinot päätyvät Thomasin golfammattilaisuudesta haaveilevan tyttären Ellan (Whitney Anderson) hoiviin ja Thomas saa idean kunnostaa minigolfratansa dinosaurusteemaisena ja menestys on taattu, vaikka paikka on edelleenkin kuin post apokalyptinen painajainen. Pikkudinot auttavat parhaimpansa mukaan, muun muassa paistamalla hampurilaisia, kun ilkeä Hal koettaa romahduttaa sukulaistensa menestyksen ja vain minigolfhaaste voi muuttaa kaiken.
Elokuvan huumori on väkinäisen oloista ja pyrkii liiankin laskelmoidusti olemaan perheystävällistä, joten bo-jo-jo-joing-ääniefektejä riittää (ne ja vastaavat rupeavat nopeasti elokuvaa katsoessa nolottamaan, sillä joka ainoa liike tuntuu olevan koristeltu jollakin Maanitekiitäjä-äänellä), on tarjolla runsaasti kompurointia ja hassuja ilmeitä, ja dinot ovat koko ajan hellyyttävästi kujertelevia. Onnellisuuden tavoittelu ei ole edes yrityksen takana, vaan aivan kuin alkuteksteissä jo todettaisiin lopputuloksen iloisuus. Joten elokuva ei pelkästään ole helppo ja ennalta-arvattava, kun mitään ei tarvitse arvailla ja kaikki väännetään rautalangasta ja kädestä pitäen. Eli käytännössä kyseessä on perhe-elokuvaa idiooteille.
Elokuvan suurin miellyttävyys tuleekin selvästä budjetin pienuudesta, jonka vuoksi dinojen stop motion-animaatio on Full Moonille tuttua muovilelunykimistä ja täten oikeastaan hyvin hauskaa. Tämä sama veikeä halpuus tuottaa elokuvan musiikin kohdalla lieviä hämmentävän hauskoja hetkiä, kun ilmeisesti tekijöillä ei ole ollut varaa maksaa hittibiisien oikeuksista ja niinpä ollaan sävelletty omia hyvin paljon alkuperäisiä muistuttavia biisejä. Vähän samaan tapaan kuin siinä Conan O'Brienin sketsisarjassa jossa he esittävät biisejä jotka ovat selvän tuttuja, mutta lakipykälien silmissä erilaisia.
Siltikään nuo muutamat huvittavuudet eivät poista sitä seikkaa, että Prehysteria 3 on väkinäinen yritys tehdä massayleisön mieliin olevaa elokuvaa ilman oikeaa kykyä sellaiseen. Olisi siis ollut parempi jos Bruce Weitz olisi vetänyt Belkerit ja purrut jotakuta.
Okei, kohtaus jossa Japanilainen liikemies näkee dinosauruspukuun pukeutuneen minigolfradan työntekijän ja huutaa "Gojira!" on aika hauska. Tai ei oikeastaan, mutta melkein ainakin.
Tähdet: *
Prehysteria 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti