Kuulostaa miljoonaan kertaan kuullulta, nähdyltä ja koetulta tarinalta, ja sitä se myös onkin.
Jay (Brad Raider) on oikeustieteen opiskelija joka on opiskelemista kiinnostuneempi päiväunista ja pian herra aiheuttaakin itselleen potkut koulusta. Samaan syssyyn Jayn lääketiedettä opiskeleva ystävä Kepper (Sean Murray) saa itsekin lemput ja yhdessä kaverukset päättävät pitää lomaa löysäilystä ja lähtevät Floridan rannoilla juhlimaan opiskelijanuorten sekaan heidän viettäessään kevätlomaansa. Päälle parikymppisinä Jay ja Kepper saavat huomata olevansa muiden silmissä liian vanhoja, mutta kun hotellin vartijat tulevat keskeyttämään juhlat ovat kiinnijääneet Jay ja Kepper oikeudessa muiden nuorten kanssa vastaamassa häiriöntuottamuksesta. Jotain oli kuitenkin jäänyt Jayn mieleen aiemmista lakiopinnosta ja hän pystyy puhumaan heidät vapaaksi ilman minkäänlaisia sanktioita. Tästä innostuneena Jay päättää ruveta takomaan rahaa toimimalla eräänlaisena nuorison kevätlomaasianajajana auttaen juhlivia känniääliöitä pääsemään vapaaksi vastaavista oikeustilanteista.
Tässä välissä on annettava kehut suomentajalle joka ei ollut osannut päättää kumpaa nimeä käyttäisi Kepperistä, Capperia vaiko Carteria.
Jay tapaa baarimikko-Jennyn (Busy Philipps) ja ihastuu häneen, mutta vaikka Jayssa tuntuu olevan potentiaalia elämänrakkaudeksi, niin Jayn lapsellinen hälläväliä-käytös ei saa neitiä ottamaan miestä tosissaan.
Samalla juhlimaan saapunut nörtti Leon (Travis Wester) ajautuu baarissa hakatuksi, paikalla syttyy tulipalo ja tappelun aloittaneet ääliöt väittävät poliiseille Leonin olevan syypää häiriöihin. Leonin ongelmat kasvavat kun senaattori Claxton (Gary Grubbs) on ottanut sydämenasiakseen lopettaa kevätlomajuhlimiset ja Leon nostetaan esimerkkitapaukseksi jota hyödyntäen juhlat loppuisivat siihen paikkaan. Leon pyytää Jayta avuksi ja aluksi kunniasta kieltäynyt mies suostuu lopulta auttamaan tehdäkseen vaikutuksen Jennyyn, mikä tuleekin tarpeeseen sillä Jay vahingossa möläyttää saaneensa kenkää lakiopinnoista eikä siis täten ole se aito lakimies joksi Jenny häntä luuli.
Toisaalla Kepper tapaa naisen jonka luulee olevan oikeasti kiinnostunut hänestä, mutta neitihän onkin poliisi esiintymässä prostituoituna ja niinpä Kepper päätyy vahingossa pidätetyksi, eikä Jay onnistu auttamaan häntä. Tähän kohtaan tulee siis se pakollinen osuus jossa ystävysten välit viilenevät, ennen kuin hieman ennen elokuvan loppua korjaantuvat.
Claxton saa selville ettei Jay ole oikea asianajaja, joten Jayn ura teinien puolustajana on lopussa ja siispä hän ei voi myöskään auttaa Leonia.
Nyt Jayn bilelakiura keskeytyi, Jenny ei halua kuulla miehestä mitään, eikä entinen paras ystävä Kepper myöskään arvosta Jayta.
Kotimatkalla Jay saa tietoonsa ketkä ovat oikeat syypäät Leonin syytteissä luettuihin tapahtumiin ja että senaattori Claxton oli maksanut näille oikeille syyllisille jotta he pitäisivät suunsa kiinni, jotta Claxton saisi vietyä syytteet Leonia vastaan vaivatta läpi. Jotenka Jay palaa takaisin, pyytää anteeksi Jennylta vakuuttaen olevansa aikuistunut ja tietenkin heistä tulee tulee ikuisesti rakastunut pari. Sitten sovitaan välit Kepperin kanssa ja mennään porsaanreiän kautta oikeuteen avustamaan Leonia.
Jay voittaa, oikeus voittaa, Amerikka voittaa.
No okei, jos elokuvan suomalaiseksi nimeksi on päätynyt tälläinen kammotus kuin Vauhtibileet Lomarannalla, niin kyseessä tuskin on Woyzeckin sisarteos. Elokuva on ihan tyypillisiä latuja kulkeva komedia jonka tarina, vitsit, hahmot ja kaikki muu ovat niin moneen kertaan jo ennen tätä nähtyjä, että saa olla kyllä pokeriammattilainen jos aikoo vakavalla naamalla väittää tämän elokuvan olevan paras ja hauskin komedia jonka on ikinä nähnyt, saati edes sitten keskitasoa parempi lajityyppinsä edustaja.
Pieruhuumoria, nivushuumoria, märkiä t-paitoja, geneeristä bailurokkia, ja yllätyksettömyyttä.
Parhaiten Vauhtibileet Lomarannalla sopii tilanteeseen jossa ei jaksa katsella elokuvaa, mutta kaipaa jotain ääntä ja vilkkuvaa valoa huoneeseen.
Tähdet: *
Vauhtibileet Lomarannalla
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti