Poliisi Mike (Rob Lowe) on perheineen lomailemassa aurinkorannikolla ja nuoria naisia tirkistellessään bongaa oikeuteen todistajaksi kovasti etsityn rikollisen, Eddien (Sam Neill). Mike näkee tässä tilaisuuden saada kaivattu pahis kiinni ja tietenkin pönkittää egoaan mahdollisella ylennyksellä, etc. Eddie pidätetäänkin, mutta ennen kuin hän suostuu lavertelemaan kollegoistaan haluaa hän Miken toimivan kuulustelijana, mikä ihmetyttää kaikkia ja etenkin Mikea itseään. No, kyse on tietenkin siitä tutusta kunhan kettuilen-kissa ja hiiri-leikistä, että seuraavaksi sitten seurataankin kuinka Eddie puhuu ummet ja lammet kaikesta hassusta, mutta kiertelee itse pääaihetta kuin kissa kuumaa puuroa. Ruvetaan siis pääsemään ihon alle, hermot kiristyvät ja kohta Mike alkaa tuntea liiaksikin vetoa Eddien maailmaan.
Rutiinijännäri jossa kuten aihe sekä rakenne edellyttävät, kiintoisinta on seurata keskiössä olevan duon sanallista kaksintaistelua. Mitenkään kummoista ei teksti kylläkään ole ja askelmerkit ovat kauttaaltaan tuttuja, jolloin sitä suuremmalla syyllä näyttelijöiden tulee vakuuttaa osaamisellaan. Sam Neill on oma hyvä itsensä ja Rob Lowe jota nyt harvemmin mieltää mitenkään erinomaiseksi näyttelijäksi eikä vastaavasti huonoksikaan, on hänkin ihan sopiva osaansa, vaikka onhan tämä nyt jo perinteidensä vuoksi selvästi tehty sellaiseksi, että duon pahiksella on kaikki parhaat sanat käytössään. Näytteleminen on kuitenkin siis osaavien tekijöiden käsissä, mutta kehuenkin voi sanoa heidänkin olevan "vain" ihan hyviä, eivät siten missään nimessä synnytä suorituksia joista puhutaan leirinuotioilla.
Kyseessä on sellainen elokuvien perusduunari: vaatteet eivät ehkä ole muotitietoisia, palkka osoittaa keskiluokkaisuuden ja tukkakin leikataan kotiparturissa, mutta työ tehdään satoi tai paistoi ja jo se ansaitsee jonkinlaista peukutusta.
Vähän on kuitenkin likaa kynsien alla, että täysin edustuskelpoinen ei olla.
Sinänsä mielenkiintoista, että elokuvan nimi on molemmilla kielillä Lavastettu, kun tämä seikka tulee aiheelliseksi elokuvassa vasta jossain ajassa 1h 20min ja sitten oikein tuplaten. Toki mukana on petoksia ja muuta sellaista, mutta ketään ei lavasteta taikka väitetä tehdyn niin ennen tuota kellonaikaa. Neljä minuuttia ennen lopputekstejä. Joten ei se hirveästi vaikuta tarinankulkuun.
Ehkä se saksalaisen painoksen The Master Criminal olisi ollut parempi vaihtoehto?
Tähdet: **(*)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti