Kuinkahan pitkälle taaksepäin olisi mentävä jotta kyseessä olisi oikeasti alkuperäiskansa. Anteeksi, mutta minulle ei kelpaa intiaanit ennen valkonaamoja, koska ennen heitä maata asuttivat ties mitkä puhvelit ja kaktukset, ja kuka minä olen heidän oikeuttaan maahan kiistämään. Sitä ennen siellä oli kuitenkin jokin ameebayhdyskunta, mutta elokuvia heistä tuntuu löytyvän aika huonosti. Äkkiseltään ainoa alkulimaelokuva jonka muistan on Will Ferrellin Elf.
Viikingit saavat luvan kelvata.
Valhalla Rising (2009)
Ilmeisesti 1000 vuotta ennen kristusta yksisilmäinen orja nimeltä Yksisilmä (Mads Mikkelsen) on pakotettu osallistumaan aseettomiin kaksintaisteluihin jotta rikkailla (roomalaiset? engelsmannit? kristityt norskit?) olisi huvituksensa. Huolimatta arvista kehossaan on Yksisilmä osoittautunut sotureista vahvimmaksi ja on siksi haluttua kauppatavaraa kun etsitään vedonlyöntien varmaa voittajaa. Luut ovat kenties murrettu, mutta tahtoa ei. Siksipä kuten aina orjien kohdalla, myös Yksisilmä haluaa olla vapaa.
Vapaus otetaan väkisin ja matkalla kotiinsa missä se sitten lieneekin Yksisilmä päätyy ristiretkeläisten seuraan ja siten - ei ehkä niin yllättäen ottaen huomioon kyseessä olevan viikinkitarina - maahan jota asuttavat intiaanit.
Nicolas Winding Refnin viimeisillä elokuvilla on ollut paljon yhteistä keskenään ja niillä oli paljon yhteistä jo ennen sitäkin. Kaikkia niitä on yhdistänyt jonkinlainen elämän rumuus ja väkivalta, mutta siinä missä vielä Bronsoniin saakka Refnin elokuvat olivat vielä puheliaita niin varsinkin juuri Bronsonin suuri äänessä oleminen on tuntunut aiheuttaneen Refnilla jonkinlaisen vastareaktion ja niinpä Drive, Only God Forgives ja tämä Valhalla Rising ovat vähäpuheisia ja eleettömiä, ollen kuitenkin edelleen aiempien tavoin rumia sekä väkivaltaisia. Itse asiassa Bronsonin jälkeen Refnin elokuvat ovat olleet sen verran äärivakavan väkivaltaisia, että välillä se kouraisee vatsasta liiankin väkevästi. Mielenkiintoista on myös se miten visuaalisesti elokuvansa ovat kehittyneet ajan myötä, sillä vaikka niissä on aina ollut tiettyä karua rumuutta niin Valhalla Risingista eteenpäin mukaan on ujutettua reippaasti eräänlaista neonväristä poptaidetta, joka etenkin Drivessa tuli kasari-imagonsa (ja tottakai myös musiikkinsa) avulla jonkinlaiseen huippisteeseensä (the Neon Demon kyllä näyttää vievän sitä vielä pidemmälle) ja Refn onkin onnistunut luomaan elokuvilleen oman kauneutta rumuudessa-tyylinsä, joka istuu hänen teoksiinsa kuin sopivan kokoinen hattu siihen soveltuvaan päähän. Valhalla Rising murjottaa turpa rullalla, on ruma kuin murjottu Jared Leto...
mutta se on myös kaunis kuin ei-murjottu Jared Leto ja kaikki elokuvan rystysiä pakottava agressiivisuus, masentuneisuus ja ikävyys on täydellistä juuri sen kuvaamaan maailmaan, tehden Valhalla Risingista niitä tapauksia joita on vaikea suositella ainakaan pelkkään viihdetarkoitukseen, mutta vastaavasti sitä haluaa suositella koettavaksi, sillä ehkei se ole tylyydessään miellyttävää katseltavaa on se ainakin elokuva joka oikeasti tuntuu kokemukselta.
Joskin minusta tuntuu, että väkivallan sijaan puheettomuus ja ääniraitana oleva huojuvan äänekäs instrumentaalipostrock voivat olla suurempi pala nieltäväksi kuin kirves kalloon. Ei siksi että ne olisivat huono asia, mutta niiden vuoksi elokuva tuntuu ajoittain, sanoisimmeko tekotaiteelliselta ja ehkä siksi liian hitaalta (tosin mukana on myös runsaasti hidastuksia jotka eivät ainakaan nopeuta menoa) vaikka pituus onkin sopivat puolitoista tuntia.
Jonkinlaista hengenheimolaisuutta tällä on El Topon ja Blueberryn kanssa, mikä johtunee utuisesta ja ns. filosofisesta trippailusta, mutta totean että Werner Herzogin Aguirre ja jo mainittu Refnin oma Only God Forgives lienevät vertailukohdista lähinnä Valhalla Risingia, johtuen siitä että vaikka molemmat ovat myöskin usvaisia on niiden hikinen väkivallan tuntu lähempänä Valhalla Risingia.
Tähdet: ****
2 kommenttia:
Olen kanssa aina ihmetellyt tuota alkuperäiskansa-nimitystä ja siksi en koekaan sellaisesta kertovaa elokuvaa kovinkaan mielenkiintoisena, koska niissähän se aina sortuu siihen syyttelyyn siitä, että kaikki heidän alueensa on varastettu, vaikka en itse asiaa välttämättä näin edes koe.
Nauroin muuten ÄÄNEEN tälle: "Äkkiseltään ainoa alkulimaelokuva jonka muistan on Will Ferrellin Elf."
Tulee tässäkin esille se kuinka kristityt haluavat käännyttää intiaanit ja julistaa maan kuuluvan valkoisille. Joskin vain sivuten, ei johtavana teemana.
Lähetä kommentti