sunnuntai 25. marraskuuta 2012

On Sinun Vuorosi Kuolla (Oggi a me... domani a te!, 1968)

aka He Ratsastivat Yhdessä, eli englanniksi Today It's Me... Tomorrow You!, tai Today We Kill... Tomorrow We Die, vai kuulostaisiko Sheriffen fra Nevada paremmalta?

Täsmälleen yhden kiukkuisen ilmeen omaava Cayoha (Brett Halsey) on syyttömänä viettänyt viimeiset viisi vuotta vankilassa veistellen puupyssyä ja nyt hänet vapautetaan. On siis aika kostaa vankilareissun aiheuttaneelle miehelle ja palkata tehtävään neljä apulaista, jotka esitellään yksi kerrallaan, sillä kukin heistä on selvästikin toisestaan eroava persoona. On siis parrakas mies, pulisonkinen tyly mies, vaaleahiuksinen tyly mies ja yksi tyly mies lisää. Okei, tarkemmin ilmaistuna yksi on parannuksen tehnyt nykyinen sheriffi, yksi korttihuijari, yksi naistenmies ja yksi Bud Spencer, eli spagettiwesternien ja muidenkin arkityyppejä. On sänkeä, dustereita, lampaanvillaliivejä, sinisiä silmiä, sikareita, vaeltavaa huulisynkkausta ja kohtauksia joissa näytetään kuinka ollaan vihainen villin lännen mies.
Pahiskin löydetään ja hän aikoo toistaa aiemman temppunsa ja toimittaa jälleen Cayoha syyttömänä vankilaan, mutta ei ehdi koska kuolee ennen sitä.

Todella perinteinen spagettiwestern ja oikeassa mielentilassa ihan viihdyttävä sellainen. Pienikin epäilys ajatuksissa kuitenkin johtaa siihen, että miljoonaan kertaan nähdystä ei jaksa innostua ja huomio keskittyykin miettimään, että muuttaako pääosan Brett Halsey kertaakaan ilmettään (vastaus on ei), miksi kansikuvassa on selvästikin Terence Hill ja kuinka sitä onkaan mieleen iskostunut mielikuva Bud Spenceristä komedioiden (jopa westerneissä) tähtenä, kun tämä on ajoittain ryppyotsaisuuteenkin saakka vakava kostolänkkäri. Kyseessä on siis elokuva jossa paha kostetaan vielä pahemmalla ja he ovat sankareita. Eli ihan ok, ei sen enempää, mutta mahdollisesti vähemmän.

Palatakseni kasvonliikkeisiin, niin elokuvan varsinaista pahista esittävä Tatsuya Nakadai pitää huolen omilla harhailevilla silmillään ja ailahtevalla virneellään, että jos muut eivät ole eloisia kasvoiltaan niin hän on silkkaa villiintynyttä karjalaumaa ja tunnevammaa korostaa miehen Shatnermaisesti pätkivä puhe. Erinomaista!
Ja mies vieläpä näyttää tässä elokuvassa hieman Marc Dacascosilta, joka vain korostaa outoa fiilistä.

Ja jonkinlainen hämmentynyt plussa täytyy antaa siitä, että villiin länteen (eli oletettavasti ajallisesti 1800-luvun loppua?) sijoittuvassa elokuvassa on takauma joka näyttää tapahtuvan 1950-luvulla. Vau!

Tähdet: **
On Sinun Vuorosi Kuolla

Ei kommentteja: