perjantai 31. lokakuuta 2008

Jason X (2001)

Minusta 2000-luvun aikana on tähän mennessä tehty vasta kaksi kauhuelokuvaa, jotka ansaitsevat paikan kauhuelokuvien aatelistossa. Hyvä on, saatan unohtaa jotain, mutta tällä hetkellä olen ainakin siinä uskossa että niitä on vain kaksi. Toinen niistä on The Descent, joka on toistaiseksi paras 2000-luvun puolella tehty kauhuelokuva ja toinen on... Jason X.

Se yllätti minutkin.

Onhan se myönnettävä, että välillä sain vakuutella itsellenikin Friday the 13th-sarjan olevan parempi kuin mitä se oikeasti oli. Vaikka olenkin sarja fani, niin eipä siellä hirveästi innovatiivisuudella loistettu ja Jason X:n ilmestyessä lähdin katsomaan sitä oikeastaan vain tottumuksesta, en mistään innostuksesta. Etenkin kun kuuli että tämä kymmenes osa olisi jonkinlainen Jason in space-juttu, niin haukotusten määrä oli runsaampi kuin hiilidioksin määrä keuhkoissani.

Jason X toiseksi paras kauhuelokuva viimeisen kahdeksan vuoden sisällä?
Eikä se oikeastaan ole edes kauhuelokuva.
Jason X kannattaakin katsoa sillä asenteella että on katsomassa komediaa, niin silloin elokuvasta saa enemmän irti ja sen sisällön ymmärtää oikein. Sillä tämä on komedia.

Jason X:n kohdalla siirtyminen koomisuuteen on tehty erittäin onnistuneesti. Yleensä tälläisissä vastaavissa elokuvissa itsetietoinen huumori on liian alleviivaavaa ja esimerkiksi Chuckyn seikkailuissa on nähtävissä sellaista väkisin vääntämisen tunnelmaa. Ajatus Jasonista avaruudessa ei kuulosta hauskalta, vaan surumielisen naurettavalta, mutta elokuvan tekijät ovat tajunneet sen mielestäni tärkeimmän seikan, eli jos tilanne on hauska niin siitä ei tarvitse kertoa katsojalle. Sama seikka oli huomioitu muunmuassa Shaun Of The Deadissa, johon minä tätä elokuvaa vertaan ennemmin kuin Bride Of Chuckyyn.
Kyseessä siis on ajatus siitä, että jos kanavahyppelyn lomassa kohtaa Jason X:n, niin se vaikuttaa kauhuelokuvalta, ei komedialta. Mutta jos katsot Jason X:ää niin huomaat sen olevan kauhuelokuvalta näyttävä komedia.

Kyllä, Jason rientää avaruuteen ja Jasonista tulee kyborgi, mutta se ei tapahtu minkään bojoig-äänien ja silmäniskujen avustuksella. Jason menee avaruuteen ja Jasonista tulee kyborgi, koska näin kuuluukin tapahtua tässä todellisuudessa.

Tässä ei siis ole unohdettu perinteisiä Friday the 13th-sarjan tunnusmerkkejä:
-Jason paloittelee kaikki jotka dokaavat, naivat tai hengittävät.
-Jason paloittelee kaikki jotka dokaavat, naivat tai hengittävät.
No, siinähän ne tärkeimmät jo tulivatkin esiin.
Ja ne tunnusmerkit toteutetaan kuten kuuluukin, mutta lisäksi on osattu ottaa joukko päällisin puolin ääliömäisiä ideoita jotka on päätetty toteuttaa hyvällä maulla. Yksi osoitus siitä hyvästä mausta ovat efektit. Koska kyseessä on avaruuskyborgiJason, niin luonnollisesti scifistisiä efektejä on odotettavissa ja yleensä vastaavanlaisissa elokuvissa efektit eivät ole näinä tietotekniikan aikoina kovinkaan mairittelevia. On sentään kyse kymmenennestä osasta, eikä mistään järin ison budjetin tuotoksesta, joten kuka jaksaa enää, mutta siltikin elokuvat tehostetiimi on selkeästi panostanut kaikkensa tehdäkseen elokuvasta tyylikkään näköisen, eikä vain tehosteisen. Tämän elokuvan tehosteet ovat aidomman oloisia ja näköisiä kuin esimerkiksi jonkun Paycheckin. Ja Paycheckin näyttelijäkaartiinkin upposi taatusti enemmän rahaa kuin koko Jason X:ään.
Mutta ei tämä mikään pelkkä efektileffa ole, vaan paljon muutakin.

Jason Voorhees on elokuvan alussa kahlittuna jossain valtion tutkimuslaitoksessa. Hänet aiotaan jäädyttää loppuiäksi koska mikään muu ei tunnu pitävän häntä aisoissa, kun eihän häntä voi tappaakaan. Ja koska Jason ei kuole sitten luoteihin eikä flunssaan, niin David Cronenbergin (kyllä, juuri hän) esittämä kynäniska päättää että Jasonista olisi kovastikin hyötyä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Saattaisihan olla niin että kuolemattomasta hyypiöstä voisi uuttaa jotain regerointinektaria. Jason näkee asian toisin ja paloittelee Cronenbergin ystävineen. Laitoksessa työskentelevä Rowan (Lexa Doig) saa houkuteltua (räiskimällä haulikolla) Jasonin kryogeeniseen ansaan, johon jää sitten itsekin.
Hypätään ajassa eteenpäin kaukaiseen tulevaisuuteen, vuoteen 2455, jolloin maa on jätekasa jonne lähetetään toisella planeetalla asuvia opiskelijoita ekskursiolle. Opiskelijat löytävät jäisen Jasonin ja Rowanin, ja päättävät ottaa nämä matkamuistoina mukaansa ja kenties hyötyä ainakin Jasonista rahallisesti.
Myydään vaikka historian pahin sarjamurhaaja eniten tarjoavalle?
Luonnollisesti Jason herää avaruusaluksen uumenissa ja rupeaa paloittelemaan vastaantulevia. Sillä kuten nyt, myös tulevaisuudessa ihmiset ansaitsevat kuolla koska naiskentelevat, dokaavat ja käyttävät termejä kuten ”ketä” ja ”lol.”
Tulevaisuuden aseet kuitenkin pistävät Jasonin lihamyllyn lävitse ja kyläläiset iloisevat.
...Mutta...
Tulevaisuuden jälleenrakennusparannuslaitteisto päättää korjata Jasonin korvaamalla puuttuvat osat metallilla ja katso, luoksemme saapuu Überjason joka kyberneettisellä olemuksellaan aloittaa jäljellä olevan väestön paloittelemisen.

En nyt kerro elokuvan tarinasta tuon enempää, joten kaikki vitsit sun muut ovat katsojan itsensä etsittävissä.

Jason X:n näyttelijäkaarti ei tee mitään ihmeitä, mutta he osaavat ottaa sopivan tosissaan että huumorilla käsittelemänsä aineiston, joten tasapaino on kohdillaan.
Ja vaikka kehuin alkupuolella efektejä, niin eivät ne täysin virheettömiä ole, mutta kokonaisuus huomioon ottaen ne ovat pirun tyylikkäitä. Siellä täällä näkyy kuitenkin hieman funkyn näköisiä virheitä. Visuaalisesti elokuva on upean näköinen, ei kuitenkaan niiden efektiensä ansiosta vaan valaistuksensa, joka on aivan nappiin osuvaa.
Maskeeraus on erinomaista ja etenkin kyborgijason on huisin coolin näköinen.
Elokuva on saatu näyttämään kalliimmalta ja isommalta kuin mitä se oikeasti on.
Jason X on parhaimman näköinen Friday the 13th-elokuva. Itseasiassa paremman näköinen kuin myöhemmin valmistunut selkeästi kalliimpi Freddy Vs. Jason.
Dialogi ja tarina kaikkinensa on selkeästi harkitumpaa kuin mitä tämänkaltaisissa elokuvissa yleensä näkee. Vaikkakin kyseessä on kliseissä leikittelevä elokuva, niin elokuvassa esiintyvät nasevuudet ja juuri kliseet ovat tehty siten, etteivät ne tunnu vain eilisen uutisilta.
Hauskaa on myös se että Kane Hodder pystyy vähillä eleillään tuomaan enemmän tunnetta Jasonin askellukseen kuin esimerkiksi Tobey Maguire omissa elokuvissaan yhteensä. Ja Hodder ei tee muuta kuin liikuttaa päätään ennen muuta kehoaan, mutta se riittää.

Jason X on hillitöntä hubaa lähes koko perheelle. Se ei ole pätkääkään pelottava, mutta kyseessä onkin oikeastaan parodia koko sarjasta, kuin oikea kauhuelokuva. Elokuva on siis pikemminkin komedia jossa on kauhuelementtejä kuin kauhukomedia. Kauhuhyllystähän se kuitenkin löytyy virallisen lajityypityksensä vuoksi.


Kun et halua ottaa elämää liian vakavasti, niin valintasi on uusin Cameron Diaz-elokuva,,, mutta jos sitä ei ole paikalla, niin Jason X on ihan yhtä söpö.

”Tämä vanha koira ei suostu kuolemaan noin vain.”
Toinen rautatanko kehon lävitse.
”No, tuo kyllä hoitaa homman.”

Tähdet: ****
Jason X
...NOIR

Ei kommentteja: