Joulupukki kun onkin ho-ho-hohottavan vekkulin veikeä demoninen murhamies, joka ei tuo mukaville ihmisille pehmeitä paketteja, vaan kaikille sukupuolesta, iästä, rodusta ja kiltteysasteesta riippumatta risuja. Jos siis risu on yhtä kuin puukkoa lihaan, taikka vastaavaa. Tähän asti Joulupukki on joutunut kirouksen alaisuudessa toimimaan vastoin itseään ja olemaan kiltti, mutta nyt hän on vapaa aiheuttamaan Perussuomalaisten puoluekokouksen kaltaisia murhakekkereitä. Paitsi tietenkin jos joku pysäyttää hänet, kuten sitten tehdäänkin.
Ymmärrettävästi tätä katsoessa mieleen tulee helposti kotoisampi Rare Exports ja siinä mittelössä Santa's Slay häviää parranmitalla. Mieleen nousee myös Futuraman joulujaksot, joille niillekään Santa's Slay ei pärjää laisinkaan. Mutta onhan siinä aina jotain miellyttävää kun käännetään päälaelleen jotain tuttua ja turvallista, joka tässä tapauksessa ei siis ole se aina Joulupukki-tarinoiden kohdalla esiin otettava kotimainen, taikka ylipäätään pohjoismainen käsitys / myyttisyys, vaan Coca Cola-pukki. Siispä kun kilttinä pidetty Joulupukki kiertää pilkkomassa ihmisiä ja paljastuu Saatanan (ja neitsyt-Erican) lapseksi, niin jo sillä saa osittain peukut pystyyn. Mukana onkin mukavan rienaavia vitsejä, sillä osa elokuvan törkyhuumorista jaksaa jopa melkein naurattaa ja pääosassa olevalla Bill Goldbergilla on varmastikin ollut hauskaa. Siltikin vitsit joissa vanhukset kiroilevat kuin Turkkilaiset merimiehet, juutalaisuus vedetään väkisin vampyyritarinoiden risti-merkityksen tavoin esiin ja kun paholaispukki lopulta tekee pahaa vain joko selvästikin pahoille ihmisille, taikka ainakin moraalisesti epäkelpoina pidetyille ja vain uskonsa jouluun menettänyt viaton sielu voi kaiken korjata, palauttaen näin uskonsa ihmeisiin, niin aikalailla mahdollisuuksiensa vastaisesti toimitaan turvavyön suojelemana.
Tosin neitsyt-Erica ja kirouksen luominen curlingilla Robot Chicken-tyylisessa nukkeanimaatiossa auttavat paljon ja vaikka Santa's Slay ei toimi yhtä kekseliäästi, saati älykkäästi kuin nuo kaksi muuta mieleen tullutta tapausta, niin niiden rinnalla tämä sopii ihan kelvollisesti pääntyhjennykseksi.
Teinipunkversiot joululauluista kyllä ketuttavat niin pahasti, että elokuvan tuottanut Brett Ratner taitaa olla se Saatanan ja neitsyt-Erican toinen lapsi.
Tähdet: **
Santa's Slay - Paholaispukki
3 kommenttia:
Tämän elokuvan idea vaikuttaa enemmänkin komedialta, mutta onko se kyseiseen kategoriaan kaatuva elokuva?
Siksi tunnisteena onkin komedia
Aa... Katsos vaan, kun en huomannut.
Lähetä kommentti