Dan (Kevin Bacon) ja Lorie (Elizabeth Perkins) vetävät televisiossa mielipideohjelmaa nimeltä He Said, She Said, jossa kuten päätellä voikin molemmat kertovat oman näkemyksensä milloin mistäkin ajankohtaisaiheesta. Tietenkään he eivät voi kestää toisiaan, sillä Lorie pitää Dania sovinistisena moukkana ja Dan Lorieta nipottavana tiukkapipona, joten tietenkin he rakastuivat ja menivät yhteen kinastelemaan jo ennen televisio-ohjelmaansa, ollessaan samaisessa sanomalehdessä töissä, josta He Said, She Said-idea sai alkunsa. Ja silloinkaan he eivät oikeasti edes näyttäneet inhoavansa toisiaan, että se siitä sitten.
Kun takakannessa lukee, että kyseessä on "romanttinen komedia tuttuun Hollywoodin tyyliin!", niin sen huutomerkin voi ottaa melkeinpä varoituksena. Sillä kertomus kinastelevasta naisesta ja miehestä jotka ei-niin-yllättäen rakastuvat toisiinsa ja niin edelleen on kieltämättä aika tuttua Hollywoodia ja eikä sen tarvitse edes olla tuolta maidon ja hunajan alueeltakaan ollakseen moneen kertaan toistettua. No, elokuvassakin todetaan se itsenikin muutamaan kertaan mainitsemani seikka siitä mikä ei ole rikki-totuudesta ja tälläkin kertaa ihan hyvin yhteen pelaava pari tekee siitä tutusta jutusta miellyttävää seurattavaa.
Varoituksestaan huolimatta elokuva antaa kuitenkin myös ymmärtää olevansa jollakin tavoin erilainen kuin ne tyypilliset lajitoverinsa, sillä kuten Baconin ja Perkinsin hahmojen lehtipalsta/tv-ohjelma, myös elokuva on jaettu kahteen osaan, joista aloittava (He Said) on se miehen näkökulmasta katsottu, kun jälkimmäinen (She Said) puolestaan naisen. Hauskasti sukupuolikorostusta tehdään vielä siten, että He Saidin ohjaaja on mies (Ken Kwapis) ja luonnollisesti She Saidin ohjaajana on nainen (Marisa Silver). Siksi onkin suuri surku ettei puoliskoilla ole mitään oikeastaan mitään eroa ja jos elokuvassa ei olisi paria toteamusta siitä, että nyt puhuu mies ja nyt puhuu nainen, ja sitä ei mainittaisi kannessakin, niin eipä sitä muutoin edes huomaisi. Tälläinen elokuva hyötyy kärjistyksistä ja ideana tämä uskaltaa vihjailla niin tekevänkin, mutta ne tavanomaisen kuvitelmat siitä etteivät miehet huomaa mitään ja naiset näkevät kaikki muut naiset käkättävinä miestennielijöinä on vain noloa, etenkään kun edes niitä ei uskalleta käyttää kuin varovaisesti heikoilla jäillä kulkien. Varsinaiset erot tarinoissa ovat häviävän pieniä ja ne ovat enimmäkseen sitä, että toinen näki jonkun pukeutuneena paremmin kuin toinen, eivätkä mitään sukupuoliroolikliseiden yliampumisia. Kun jos ajatus on nimenomaan siinä, että mies ohjaa miestä miehen näkökulmasta ja nainen tekee saman naisen osasta, niin mahdollisuuksia olisi muuhunkin kuin pelkoon siitä, että joku tiukkapipo loukkaantuu. Ja jos taas kyseessä on olevinaan osoitus siitä kuinka me miehinä ja naisina emme olekaan erilaisia, niin hittoako sitten teette elokuvaa jossa ollaan olevinaan kertomassa kahta näkökantaa. Kyseessä onkin siis ennemminkin jokin Shemale Said.
Joten ideastaan huolimatta lopputulos niiden eri puolien suhteen on enimmäkseen tätä:
Lähes kaksi tuntia elokuvaan joka mukavista näyttelijöistä huolimatta olisi mahtunut vaivatta yhteen Hulluna Sinuun-sarjan jaksoon on aivan liikaa.
Tähdet: **
He Said, She Said
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti