sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Det ukjente (Det okända, 2000)

Tässä on elokuva jonka minulle lainasi pomoni, joka sanoi sen olevan hyvä ja varmasti minun makuuni koska pidän Blair Witch Projectista.
No, minä pidän Blair Witchista, mutta jos pomoni kehuu jotain elokuvaa, niin olen kovasti skeptinen sen oikeasti olevan hyvä, sillä hänen mielestään kaikista suurinta viihdettä on nettipokeri.

Ryhmä biologian opiskelijoita matkustaa jonnekin Peräseinäjoelle, no sivuun sivistyksestä pohjois-Ruotsiin kuitenkin, tutkimaan metsäpalon aiheuttamia mahdollisia muutoksia paikalliseen ekosysteemiin. Ryhmä kauhistelee jälkiä ja minä mietin, että eikös siellä pitänyt olla metsäpalo, sillä muutama paljas puu, jotka näyttävät enemmänkin syksyn aikaansaannokselta kuin raivoisan liekkimyrskyn eivät oikein vakuuta. No kuitenkin, porukka jutustelee niitä näitä, osalla on tai on ainakin ollut suhdekoukeroita keskenään, vietetään leirielämää ja sitten löydetään jokin paistettu jänis tai jotain, joka onkin hirmuinen mörökölli jonka kosketus saa aikaiseksi huonovointisuutta. Siispä nähdään kastematoja ja juostaan pimeässä taskulaput käsissä, kunnes siirrytään niin vahvasti (tosin ilman visuaalisia efektejä) The Thing- ja Body Snatchers-maaperälle, että elokuvahan alkaa tuntumaan ajoittain oikeasti aika kammottavaltakin, jota vähäinen kolkko huminamusiikki tukee mainiosti. Ja ihmiskunta on taas kerran tuhoon tuomittu.

Käsivarakuvausta rakeisella laadulla ja tavallisen oloisiksi tarkoitettuja ihmisiä viettämässä tavallisen oloisessa paikassa tavallisen oloista aikaa, kunnes sitten jotain mörököllimeininkiä tapahtuu ja katsojan tulisi kuvitella kaiken kotikutoisuuden vuoksi elokuvan olevan jotenkin todellisempaa kuin muunlaisissa tuotoksissa. No jaa, ei tämä nyt mikään onneton ole, eikä edes varsinaisesti huonokaan, mutta ei kyllä kannen hehkutuksesta huolimatta ainakaan parempi kuin Blair Witch ja olisi olisi varmasti toiminut paremmin jos sen olisi nähnyt lähempänä julkaisuaikaansa, sillä vaikka tuolloin Blair Witch-kommentit olisivatkin varmasti täyttäneet kaikki ajatukset, niin ainakaan tätä ns. found footage-lajityyppiä ei olisi jo hakattu kuoliaaksi. Joten kiitos vaan Paranormal Activity ja ystävät.

Niin eihän tässä elokuvassa katsella mitään muka taakse jäänyttä uhrien kuvaamaa videomateriaalia, tms., mutta se found footagehan on muodostunut termiksi kuvaamaan lähes kaikkea elokuvaa joka on toteutettu kotivideomaisella tavalla.

Tämä viikossa kuvattu halpisleffa on täysin sen näköinen ja oloinen, mutta se kieltämättä toimii eduksi luodessaan eräänlaista paikallisuusfiilistä ja kieltämättä samaa tekee ainakin lähes päivittäin kuultu tuttu kieli. Vaikka eivät ne sitten kuitenkaan saa samaistumaan hahmoihin ja tarinaan yhtään sen enempää, kunhan ovat vain tavallaan pientä positiivista vaihtelua nykyisille liian ammattimaisesti tehdyille amerikanserkuilleen.

Ainakin koetetaan saada katsoja käyttämään mielikuvitustaan ja se onnistuukin parhaiten siinä vaiheessa kun todetaan, etten se ole minä vaan olen joku muu,,, jokin muu. Spooky.

Tähdet: ***
Det ukjente

4 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Ilmeisesti meikäkin tykkää tästä leffasta sen verran paljon, että niitä löytyy tuolta VHS hyllystä oikein kaksin kappalein... :D

...noir kirjoitti...

Pistät ne molemmat pyörimään samaan aikaan, niin koet ne stereona.

Tuoppi kirjoitti...

No niinpäs minä teenkin ja laitan varmuudeksi vielä 3D lasitkin päähän...

...noir kirjoitti...

Ei tarvitse. Jos sinulla on kaksi samaa kuvaa vierekkäin, niin riittää kun siristelet tarpeeksi silmiäsi ja siihen keskelle muodostuu melkeinpä kolmiulotteinen kuvajainen,,, tai sitten ei, mutta ainakin silmät kärsivät.