Machete (2010)

Robert Rodriguezin ja Quentin Tarantinon grindhouse-projektin parasta antia omasta mielestäni olivat elokuvien yhteyteen tehdyt feikkitrailerit ja Rodriguezin omaa käsialaa oleva traileri elokuvasta Machete sai sitten, kuten näette, ihan kokonaisen elokuvan ympärilleen.

Meksikolaiskyttä Machete (Danny Trejo) saa kokea petoksen omien kollegoidensa taholta pyydystäessään isoa pahaa huumerikollista Torrezia (Steven Seagal) ja varmalta kuolemalta paennut mies tekee nyt rajan tuntumassa mitä tahansa eteen sattuvia hanttihommia elättääkseen itsensä. Pian salaperäinen Booth (Jeff Fahey) tarjoaa Machetelle keikan salamurhata rasistinen senaattori McLaughlin (Robert De Niro), mutta jälleen kerran edessä on petos ja ilmenee, että mukana on jälleen aiemmasta tuttu Torrez, joka antaa tukensa McLaughlinille korostamalla miehen poliittista linjaa sulkea rajat ja samalla osoitetaan, että McLaughlin on täysin Torrezin talutushihnassa. Siispä kaikkien laittomien siirtolaisten ja itsensä vuoksi Machete tappaa lähestulkoon kaikki vastaantulevat, ja he jotka jäävät henkiin ovat todennäköisesti naisia joita mies bylsii.

Jos tuo Rodriguezin grindhouse-elokuva, eli Planet Terror, tai ylipäätään mikä tahansa saman miehen elokuva ensimmäisestä Spy Kidsista eteenpäin on tuttu, niin Machete on hyvinkin selkeä Rodriguez-elokuva. Todella paljon tietokone-efektejä, räikeitä värejä (Sin Cityn tapauksessa väritöntä räikeyttä), laumoittain kaverihengellä mukana olevia näyttelijöitä, haistattelu-dialogia ja elävää sarjakuvaa. Erona pre Spy Kids-elokuviin onkin oikeastaan vain isommat tähdet ja green screenin ryöstöviljely ja itse Spy Kidsien kaltaisiin elokuviin ero tulee enimmäkseen veressä ja kielenkäytön vahvuudessa, sillä muutoin kaikki Rodriguezin elokuvat ovat oikeastaan samassa hengessä tehtyjä isoja roskaelokuvia. Eikä siinä mitään, sillä kyllähän mies osaa hyvää ja viihdyttävää roskaa tehdä, mutta rehellisyyden nimessä on sanottava, että toivottavasti hän piakkoin alkaa kokeilemaan jotain muuta, sillä tämä on alkanut jo aikalailla kyllästyttämään. Suurin pulma kohdistuen Rodriguezin roskaelokuviin on siinä, että oikeassa roskaelokuvissa virheet ovat vahingoista ja kyvyttömyydestä johtuvia, kun Macheten kaltaisissa elokuvissa ne ovat mikroskoopin tarkkuudella oikeisiin kohtiin aseteltuja ja näin ollen ne eivät tunnu rehellisiltä. Yleensä niissä on toimivaa kunnianosoitusta, mutta kun samankaltaisia elokuvia suolletaan ulos yksi toisensa perään, niin kunnianosoituskin muuttuu kaikeksi muuksi. Tämä ei tarkoita etteikö Machetea olisi hauska katsella, sillä yksittäisenä elokuva se on miellyttävä pastissi vanhasta B-kuonasta 
ja kyllähän sitä innostuu kun näkee ns. unohdettuja näyttelijöitä jälleen jossain isommassa, mutta oletettavaa on että Machetenkin katsojille aiemmat Rodriguezin elokuvat ovat entuudestaan tuttuja ja tällöin tämäkin elokuva tuntuu pahemmanlaatuiselta itsensätoistolta. Machete on kuin vertailisi Nine Inch Nailsin The Downward Spiralia johonkin With Teethiin. Edelleen tunnistettavasti saman tekijän tuotos, mutta aiempi raakuus on poissa ja liiallinen hienosäätö aiheuttaa pientä harmistumista. Nyky-Rodriguezin kohdalla etenkin ylitsevuotava tietokone-efektien käyttö käy ajoittain hermoille, sillä varsinkin Macheten kaltaisessa tarkoituksellisessa roskaelokuvassa olisi toivottavaa nähdä käytännön efektejä, eikä hupsuja tietokone-ehosteisia verisuihkuja.

Machetessa on paljon yksittäisiä juttuja joista pidän. On hauska nähdä Jeff Fahey, Steven Seagal ja Don Johnson jossain isommassa elokuvassa ja etenkin Seagalin räpistelyä niissä keskieurooppalaisissa Ö-toiminnoissa on ollut surullista katsella.
Alkutekstien maininta "introducing Don Johnson" jopa kutitti nauruhermojani melkein äänimerkkiin saakka.
Erityisen veikeää on myös nähdä Trejo ison elokuvan pääosassa, vaikka tässä ei nyt kyse kovin erikoisesta elokuvasta tyylilajinsa ja hahmonsa vuoksi olekaan. Trejo jossain Sademies kakkosessa olisi kova juttu.
Ylipäätään Macheten näyttelijöillä on ollut varmastikin hauskaa, sillä vaikka osa heistä esiintyykin kuin lankkuun sidottuna (puhun sinusta Jessica Alba), niin kuka on kovin-asenteen omaaminen on taatusti ollut kivaa ja kaikkien mä tuun kellottaa sua-tyylisten repliikkien laukominen vakavalla naamalla vaatii jo ammattitaitoa.
Jonkinlaisesta itseironian tajusta kertonee Lindsay Lohanin partyprinsessarooli.

Vauhtia kuin vessahädässä, rumia kiukkuisia miehiä, seksikkäitä naisia, Turkkilaisen merimiehen puhetta ja pahista esittävässä Shea Whighamissa on jotain kovin Bill Pullmanmaista

Uskallan väittää Macheten olevan trailerina täydellinen roskaelokuva, mutta täyspitkänä vain ihan hyvä.
Jos pitää lajityypistä ja Rodriguezin aiemmista samanhenkisistä elokuvista, niin tässä on mukana kaikki sama joiden vuoksi niistäkin pitää, mutta liiallinen ajattelu voi kääntyä helposti Machetea vastaan, joten suu kiinni ja aivot lasikulhoon.

Tähdet: ***
Machete