sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Elokuvahaaste 2016: 28. Elokuva, jonka nimessä on väri

Goldie (Goldie: Abenteuer im Zauberwald, ?)

Oletin että tämä kertoo Goldiefingerista, miehestä joka maalaa naisia kultaiseksi.
Mutta ei, kyseessä onkin Dingo Picturesin versio Disneyn Bambista. Ja koska kyseessä on Dingo Pictures, niin eihän tällä ole mitään tekemistä Bambin kanssa.

Taikametsän eläimet kuten orava, kilpikonna ja puu elävät hermostuneen jännitteisiä aikoja sillä peura on paksuna ja odotus siitä minkälainen vasa sieltä on tulossa on kihelmöivä. Iso pää ja isot silmät. Goldie, eli kotimaisittain Kulti on saapunut.
Kulti näyttää vähän David Niveniltä:
Orava nimeltä Puski (alkuperäinen nimi Wuschel on parempi) saa tehtäväkseen olla Kultin paras ystävä ja katsoa ettei tämä ajaudu mihinkään ongelmiin, kuten vaikkapa katujengiin.
No kuitenkin, Kulti on kovasti pidetty muiden eläimien joukossa ja elämä on silkkaa auvoa. Kunnes eräänä päivänä käy niin, että Kultin äiti katoaa.
Metsässä oli nähty ihminen, joten kenties on hänellä on jotain tekemistä asian kanssa. Mihin ihminen tarvitse peuraa? Siis muuhun kuin romanttisiin iloihin. Onneksi karhulla on esittää lohdun sanoja: "kuten tiedätte, ihmiset tappavat meitä eläimiä... Mutta ei aina, monta kertaa ihmiset myös vangitsevat ja sulkevat meidät vankiloihin." Huh, ehdin jo huolestua.
Kultin äiti oli viety muutaman muun peuran kera eläintarhaan, joka tässä tapauksessa sijaitessaan maatilalla on siis jonkinlainen pieneläintarha. Tosin en minä peurana olisi kovin huolissani, sillä eipä tuo aita hirveästi eläimiä pidättele. Sitä kun ei näköjään ole meistä katsottuna vasemmalta edes rakennettu loppuun:
Tunneli aidan alitse ja eläimet pakoon. Taikametsässä on kaikki jälleen hyvin ja mitä hittoa karhu, äijä on iso ja vahva, mutta katsoit vain vierestä kun orava ja jänis nakersivat tunnelin vangituille eläimille. Mä en enää tunne sua.
"It's because I'm smarter than the average bear."

Goldie on taattua dingolaaduttomuutta. Tarkoittaen että se näyttää siltä kuin koko sonta olisi sutaistu kasaan parissa minuutissa ja siten siitä on missään vaiheessa vaikea löytää mitään ihmisarvolle sopivaa. Ruma kuin petolinnun peräaukko, animointi eläväistä kun kuolleen petolinnun peräaukko ja kaikki kieroutunut nautinto mitä Goldiesta voi saada on sieltä niin huono että hyvä-linjalta. Petolinnun peräaukko.

Olen jo aiemmin maininnut, että näistä Dingo-elokuvista alkaa olla vaikea keksiä mitään uutta sanottavaa ja totta onkin että jos on yhden niistä nähnyt on nähnyt oikeastaan kaikki. Minulla on äkkilaskemalta 12 heidän animaatioirvikuvaansa ja jokainen on laadun puutteeltaan niin samanlainen keskenään, että voisi melkein vannoa niiden kaikkien tehdyn yhdeltä istumalta ja sitten vain pilkottu eri elokuviksi. Siinä mielessä Dingo Pictures on tasalaatuisempi kuin esimerkiksi Asylum taikka Troma, joiden kohdalla myöskin tulee helposti todettua niiden kaikkien elokuvien olevan yhdestä puusta veistettyjä. Tosiasiassa noiden kahden firman teosten joukosta löytää aina välillä jotain joka ei sinne kuulu, eli jotain joka ei olekaan pelkkä isku sivistyksen ja inhimillisyyden kasvoja vasten. Toki se prosentti hyvistä taikka edes ok-tason elokuvista on sen verran minimaalinen, että niitä odotellessa ei kannata pidätellä henkeään, ellei siten väen väkisin tahdo kupsahtaa tajuttomana maahan. Eikä se mitään sillä eihän Troman elokuvia katsokaan löytääkseen sieltä gourmetia, vaan niitä mässäilee koska haluaakin valtimotukoksia rasvapurilaisilla. Mutta niiden kohdalla voi kuitenkin todeta jollekulle joka yhden, kahden tai viidennen pettymyksen kohdalla on valmis luovuttamaan, että älä vielä, ennemmin tai myöhemmin löydät jotain josta pidät muutoinkin kuin surkuhupaisan tahattoman komiikan vuoksi. Jos vain on kärsivällistä masokistista luonnetta tarpeeksi. Dingo Picturesin kohdalla en voi sanoa niin. Jos ei siitä ensimmäisestä pidä, ei taatusti pidä muistakaan. Joten kyllä se menee tyystin sen kannalle, että jos osaa nauttia siitä niin huonosta että hyvä on tulevillakin dingokokemuksilla annettavaa ainakin sillä saralla. Joskin huomioitavaa on se, että sitä nauraa joka ainoa kerta samoille dialogi-idiotismeille, animaatiovirheille ja yleiselle halvalle kömpelyydelle. Niissä Dingo Pictures loistaakin ja sitä arvostaville kyseessä on peukuttamisen arvoista roskaa.
Se on kyllä sanottava, että Goldie ansaitsee oudon plussan musiikistaan joka on ehdottomasti kehnoa, mutta jopa aiempiin dingokokemuksiini nähden erityisen outoa. Välillä se on jaa maan-reggaeta, sitten huuruilevan aavemaista ujellusta (tämä tietenkin silloin kun syntymän ihme koittaa), seuraavaksi romanttisen klassista ja uskomatonta kyllä, yhdessä vaiheessa aivan selvästi Day of the Deadin musiikkia lainaava. Freaky shit!

Niin ja voi olla että olen ihmetellyt tätä aiemminkin, mutta missä ihmeessä näitä on alunperin myyty ja millä hinnalla? Olettaisin näiden olevan Poptorin tuotteita, mutta itse en muista koskaan törmänneeni näihin Dingo Picturesin elokuviin missään muualla kuin kirppareilla ja silloin vaikka välillä olenkin tavannut mielestäni ylihinnoiteltuja elokuvia, ovat ne varmasti olleet edullisempia kuin kaupan hyllyllä. Mutta minkä kaupan hyllyllä?

Tähdet: ~ tai *****

9 kommenttia:

Graduated Cylinder kirjoitti...

Enpä ole noihin juurikaan uutena törmännyt. Tosin Kasvihuoneilmiö-nimisessä tavaratalossa niitä on ollunna. Näiden lukumäärä on täysi arvoitus, mutta arvioisin minulla olevan suurin osa näistä (puuttuvat Katit ja Egyptin prinssi).

...noir kirjoitti...

Minulla on Goldie, Katit, Leijona viidakon kuningas, (edellisen jatko-osa) Eläinten kuningas 2: suuri seikkailu, Hercules, Leluelämää, Seikkailu dinosaurusten maassa, Egyptin prinssi, Balto, Saapasjalkakissa, Pocahontas ja Mulan. Eli kyllä niitä muutamia vielä puuttuu ja mitä tulee niiden kaikkien listaamiseen niin edes Dingo Picturesin kotisivu ei tunnu listaavan kaikkia, joten jo se hankaloittaa metsästystä. Tosin se mistä niitä ylipäätään saisi on varmasti suurempi ongelma, etenkin kun jos niitä jokin paikka myy niin yleensä sitä tietoa tekijästä ei löydä mistään. Ei edes levyistä itsestään. Ainakin nuo kaikki minulla olevat ovat pistetty Kids Only-nimikkeen alle, mutta tuskin niitä sillä tittelillä on missään verkkokaupassa esitelty. Ja kun tekijätiedot ovat jopa levyissä olemattomia, niin usein ne paljastuvat varmuudella dingoelokuviksi vasta katsoessaan. EAN-koodikaan ei tunnu auttavan, kun olikos se nyt Hercules joka enarinsa mukaan on Dolph Lundgrenin elokuva.

Niin ja Kasvihuoneilmiö on mainio nimi tavaratalolle ja paikan yritysesittely on yhtälailla hauska: "MEILLÄ KAIKKI EI OLE TYRKYLLÄ! TULE KOKEMAAN ETSIMISEN EROTIIKKAA JA LÖYTÄMISEN KLIIMAKSEJA!"
Öö, okei.

Graduated Cylinder kirjoitti...

No hitsi, Saapasjalkakissa puuttuu sitten myös. Tuo Kids only- merkintä on se apukeino jolla olen yrittänyt erottaa nämä kirppareilla muista halpispiirretyistä. Minulla on listaamiesi lisäksi: Viidakon jalkapallopeli, Hiirietsiviä tarvitaan, Iloiset soittoniekat, Winkie, Anastasia, Camelot, Dalmatialaiset, Notre Damen kellonsoittaja, Pikku possu & Pesukarhu Wabuu. TVtropes-sivustolta löytyi myös jonkinlaista listaa Dingon tuotoksista jota olen käyttänyt apuna.

Tuoppi kirjoitti...

Minä puolestani huolestuin, että nyt ne ovat menneet tekemään räppäri Goldiesta elämänkertaelokuvan. Mutta ei...

...noir kirjoitti...

Hetkinen, eihän Goldie ole räppäri. Vai ajattelitko Goldie Hawnia?

Tuoppi kirjoitti...

Jaa... mites minä muistelin, että sen niminen pitkäänpuhuja olisi olemassa. Muistin varmaan sitten väärin... heh. Minä kun en tuosta rapista niin muutenkaan perusta...

...noir kirjoitti...

Varmaan sen niminen räppäri onkin, mutta se Goldie johon varmasti viittasit on se drum und bassin vääntäjä, joka ei minun kokemusteni perusteella itse äännellyt levyillään. Tosin en kyllä ole tutustunut herran musiikkiin kovinkaanpaljoa, koska se on mielestäni rasittavan kuuloista.

Tuoppi kirjoitti...

Erehdys kuin tärähdys, vaan nyt olen vastaisuudessa viisaampi tämänkin asian suhteen, heh.

Graduated Cylinder kirjoitti...

Ainakin Goldie Loc niminen räpäyttäjä löytyy (Snoop Doggin homieita).

Päivän piipahdus kirpputorilla tuotti Dingo-kokoelmiini Egyptin prinssin (yay!) sekä aikaisemmin tuntemattoman Tarzan-räpellyksen Apinoiden kuningas