Lily (Loren Horsley) on hiljainen ja arka pikaruokalassa työskentelevä nuori nainen, joka on ihastunut elektroniikkaliikkeessä työskentelevään hieman eriskummallisen oloiseen Jarrodiin (Jemaine Clement.)
Jarrod on töykeä, itserakas ja hänen käsityksensä elämästä on olla jonkinlainen Rambon ja Karate Kidin välimuoto Van Damme-elokuvassa. Eli hän on ikuinen lapsi.
Mutta rakkaus tulee sydämestä, eikä aivoista, joten Lily näkee Jarrodisssa vain unelmiensa miehen.
Kun Lily saa kutsun Jarrodin juhliin jonka teemana on pukeutua eläimeksi, niin Jarrod iskee viimein silmänsä Lilyyn, huomatessaan tämän olevan loistava minkä-lie-konsolin tappelupelissä.
Lily matkustaa Jarrodin mukana tämän perheen luokse, koska Jarrod haluaa haastaa tappeluun kouluaikojen kiusaajansa. Perille päästyään Jarrod haluaa erota Lilysta ja nyt Lily on jonkin aikaa jumissa Jarrodin perheen luona, samalla kun Jarrod valmistautuu tappeluun ihmisen kanssa joka ei edes muista tätä.
Jarrodin perhe pitää Lilysta ja he ovat vähintään yhtä erikoisia ihmisiä kuin mitä Lily ja Jarrodkin ovat.
Hiljalleen Jarrod rakastuu oikeasti Lilyyn, mutta mikä parasta, hän ei oikeastaan siitä huolimatta aikuistu.
Eli tämä on niitä elokuvia joissa parin toinen osapuoli rakastaa toista enemmän kuin mitä saa takaisin, mutta kärsivällisyys kannattaa ja on helppo nähdä jo kaukaa että lopussa he saavat toisensa. Joten juonellisesti kyseessä ei ole mitään uutta, mutta se se on kuitenkin niin perinteinen romanttisten elokuvien draamakaari, että se on tavallaan juuri se mitä haluaakin nähdä.
Eagle vs Shark ei kuitenkaan ole mikään tyypillinen romanttinen komedia, tai edes tyypillinen komedia. Se on kyllä komedia, mutta kyse on enemmän sellaisesta Royal Tenenbaums-tyylisestä huumorista, joka tuntuu kyllä realistiselta, mutta ei selkeästikään ole. Huumoria ei alleviivata, vaan kokonaisuus on yksittäisiä sketsejä tärkeämpi. Jota korostaa näyttelijöiden yhtenäinen tapa olla jotenkin jäykkiä, hieman Broken Flowers-henkeen. Ratkaisu joka toimii loistavasti, koska suurin osa elokuvan hauskuudesta koostuu hahmojen vaivaantuneisuudesta ja sanomattomista seikoista. Mikä ei tietenkään tarkoita etteikö elokuvan käsikirjoitus sisällä useita nasevia dialoginpätkiä.
Ehkä tämä esimerkki kertoo siitä mitä tarkoitan vaivautuneisuudella. Kyseisessä kohtauksessa Jarrod soittaa uhkaussoiton ihmiselle joka ei tajua mistä on kyse.
Man on phone: D'you want to leave a message?
Jarrod: Tell him that justice is waiting for him.
Man on phone: OK Justin. Thank you. Bye bye. [hangs up]
Jarrod: No, justice. Justice.
Okei. Se on hauskempi kun sen näkee elokuvassa.
Itseasiassa, jos olette koskaan katsoneet sarjaa Flight Of The Conchords, niin tiedätte heti minkälaisesta elokuvasta on Eagle vs Sharkin kohdalla kyse. Eikä pelkästään siksi että Jemaine Clement näyttelee myös Conchordsissa.
Kun vielä miettii perinteisiä romanttisia elokuvia, niin niissä on aina henkilöitä joihin katsoja haluaa samaistua ja eritoten haluaa sen tietyn parin päätyvän lopussa yhteen. Eagle vs Sharkissa ajattelee jopa lopussa kuinka paljon parempi Lilylle olisi jos hän pysyisi mahdollisimman kaukana Jarrodista. Sillä vaikka Jarrod on hauska hahmo, niin häneen ei oikein haluaisi samaistua.
Jarrod on idiootti.
Mutta samalla Lily ja Jarrod kuuluvat selkeästi yhteen, sillä he vaikuttavat paljon aidommilta ihmisiltä kuin esimerkiksi Colin Firth ja Renee Zellweger.
Eagle vs Shark on erittäin hauska elokuva heille jotka pitävät huumoristaan hiukan mustana ja äkkivääränä.
Jos Amelie, Lost In Translation, Juno, Station Agent, Rushmore, About Schmidt, ja tai vaikkapa muiden mainitsemieni lisäksi Son of Rambow ovat makuusi,,, rakastat Eagle vs Sharkia.
Tästä elokuvasta tulee hyvä mieli.
Tähdet: ****
Eagle vs Shark
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti