Taas on jokin valtion virasto tekemässä tuhmuuksia. Jonkinlainen poliisi John Forrester (Yvan Ponton) ja tohtori Morse (Tom Butler) etsivät Scannereita kouluttaakseen heistä valtiolle tappajia ja sen sellaisia. Ne Scannerit joista ei ole hyötyä Forresterille ja Morselle saavat F2 nimistä lääkettä, joka on periaatteessa eräänlaista huumausainetta. F2 lamaannuttaa scannerismin mutta tekee Scannereista narkkareita jotka rappeutuvat ja osaavat ajatella vain uutta F2-annosta.
Forrester houkuttelee naivin lääketieteenopiskelijascannerin David Kellumin (David Hewlett) mukaan järjestöönsä ja David on tyytyväinen löytäessään apua voimiensa hallintaan, sekä siihen että hän voi nyt hyödyntää kykyjään rikollisten metsästyksessä ja näin tehdä yhteiskunnalle hyvää.
No, tätä tilannetta ei kestä kauaa. Itseasiassa David ehtii suorittaa vain yhden tehtävän jossa oikeasti ottaa pahiksen kiinni. Seuraavana tehtävänä onkin jo auttaa Forresteria pääsemään vallankahvaan ja johtamaan mitä lie uutta maailmanjärjestystä (taas.) Joten ennen kuin ehtii kissaa sanomaan joutuu David pakenemaan Forresteria.
Forresterilla on apunaan myös psykoottinen Peter Drak (Raoul Trujillo), joka irvistyksillään ja mulkoilullaan osoittaa että tämä on nyt sitten se elokuvan sekopää joka jossain vaiheessa ottaa yhteen Davidin kanssa ja kuolee. Tietenkin tämä Drak lähetetään Davidin perään.
Sitten selviää jotain joka saa puistelemaan päätä. David patistaa vanhempiaan kertomaan totuuden itsestään ja Davidin isä toteaa noin minuutissa että David on adoptoitu ja Davidin oikeat vanhemmat olivat Cameron Vale ja Kim Obrist, jotka kuolivat melkeinpä vahingossa. Eli tässä nyt pikaisesti kuitattiin ja selvitettiin koko ensimmäisen osan nerokas lopetus. Siispä Revok oli se joka kuoli ja Vale paukautti Obristin paksuksi ja sitten he kuolivat. Jaa-a, vai niin. Jotta tuo masentava selitys ei vielä riittäisi, niin se aiheuttaa pahemmanlaatuisen aikaparadoksin. Scannereita luova lääke kehitettiin ensimmäisen elokuvan selityksen mukaan 50-luvulla ja Vale oli ensimmäisessä elokuvassa 35 vuotias. Elokuva oli tehty vuonna 1981. Jos otamme oletukseksi että Vale syntyi vuonna 1950, niin ensimmäisen elokuvan tapahtuma-aika olisi 1985, eli noin suunnilleen elokuvan valmitumisaika. No, Scanners 2:ssa todetaan sen tapahtuvan 40 vuotta sen jälkeen kun ConSec teki 50-luvulla lääkekokeitaan. Joten Scanners 2:n tapahtuma-aika on vuosi pari sinne tänne 90-luvun alku, eli elokuvan valmistumisaika. Mikä on sitten ongelmana? No, David Kellum on noin 30 vuotias, joten hän olisi syntynyt 60-luvulla, eli parikymmentä vuotta ennen kuin Vale edes tapasi Obristin. WOW! Olisivat vain jättäneet mainitsematta Valen kokonaan, tai vähintäänkin olisivat jättäneet sanomatta että David olisi muka hänen poikansa. Tai olisivat edes siirtäneet Scanners 2:n tapahtumat johonkin määrittelemättömään lähitulevaisuuteen. Davidin on täytynyt syntyä ensimmäisen elokuvan tapahtumien jälkeen, eli aikaisintaan 80-luvun puolivälissä ja nyt 90-luvun alussa hän on noin 30 vuotias? Voi jumalauta mikä moka.
Ääliömäisen juonenkäänteen jälkeen David voikin palata Forresterin ja tohtori Morsen luokse vapauttamaan heidän vankeinaan pitämänsä Scannerit, kostamaan ja kohtamaan Drak.
Seuraa tiukkaa tuijotusta ja puuskutusta.
Drak on juuri tappamassa Davidin kun yht'äkkiä kaikki riutuneet narkkariscannerit yhdistävät voimansa ja auttavat Davidia sulattamaan Drakin. Miksi he niin tekevät? Huvin vuoksi?
Drak ja Morse on pistetty hengiltä, joten jäljellä on vain Forrester. David pakottaa Forresterin tunnustamaan pahat tekosensa. Sitten Forrester voikin napata haulikon ja koettaa suorittaa viimeisen pahan tekonsa, mutta onneksi David muokkaa Forresterista Elefanttimiehen.
Joo, aivan.
Luojan kiitos elokuva loppuu tähän.
Eihän tässä ollut mitään järkeä. Miten hitossa minä en muistanut Scanners 2:n olevan näin tyhmä elokuva. Ymmärrän kyllä että on helppoa tehdä Scannersille jatkoa keskittymällä toimintaan ja visuaalisiin efekteihin, mutta mitä helvettiä tämä oli olevinaan. Mielummin minä olisin katsonut leffan joka olisi ollut päänräjäytyslooppi.
Periaatteessa lähtökohta oli ihan hyvä. Viaton Scanneri joutuu pahisten hyväksikäyttämäksi ja sitten viaton Scanneri korjaa ongelmakohdat. Mutta jostain syystä tämän elokuvan käsikirjoittaja on kuvitellut että on hyvä idea vetää kännit ja oksentaa kirjoituskoneen päälle ja toivoa että joku saa siitä selvää. Se koko juonikuvio jolla tätä osaa sidottiin ensimmäiseen osaan pilaa kaiken ja saa koko juonen kuulostamaan vitsiltä.
Visuaalisesti Scanners 2 on aika rasittavaa katseltavaa. Ihan kuin tässä olisi ollut ajatuksena tehdä musiikkivideota. Siispä on paljon äärimmäisiä lähikuvia, kamera vinoilee, runsaasti kalansilmää ja tuulettimen tai jonkin muun esteen siivilöimää sumuista taustavaloa. Zoomauksia zoomien päälle. Välillä tuleekin tunne että tässä joku kameran toimintoihin tutustuva henkilö on ensityökseen tekemässä Michael Jacksonin Thrilleria. Asiaa ei todellakaan auta se, että musiikkina ei ole edes Jacksonia, vaan jonkinlaista New Wave Michael Boltonia. Ei hyvä.
Jos se ei riitä että elokuvan tarinassa ei ole järkeä, se ei näytä hyvältä ja musiikkikaan ei toimi, niin onneksi voi luottaa siihen että näyttelijät voivat pilata loputkin. Forresteria näyttelevä Yvan Ponton on oikeastaan ainoa siedettävä näyttelijä koko elokuvassa, vaikka hänkin tekee vain sellaisen stereotyyppisen suuruudenhullun roolin. Mutta ainakin hän osaa olla sopivasti ilmeetön että ilmeellinen.
Kun taas esimerkiksi pääosassa oleva David Hewlett on koko elokuvan ajan sen oloinen kuin olisi vasta herännyt vieraassa paikassa. Hän tuntuu olevan enemmän pihalla kuin ne ladot joita Juhani Palmu maalailee.
Ja entäpä sitten elokuvan psykoa esittävä Raoul Trujillo. Voi luoja! Uskotaan sitä vähemmälläkin että psyko on psyko silloin kun sellainen nauraa äänekkäästi, pyörittelee silmiään kuin vimmattu ja vääntelee naamaansa enemmän kuin leipuri taikinaa. Raoul Trujillo on kuin Nicolas Cage Wicker Manissa, silkkaa tuskaa sielulle ja silmille.
Pidin kyllä siitä ideasta että Scannerit joista ei ole hyötyä päätyvät vain valtion ylläpitämiksi narkkareiksi, sillä se oli sopivan kyyninen ajatus jollaisia ensimmäinen osa käsitteli niin kovin hyvin.
Yhdestä hyvästä ideastaan huolimatta Scanners 2 on niin paska tekele, että se hakee vertaistaan vain Howling-sarjan romahduksesta, jossa koettiin samanlainen syöksykierre heti ensimmäisen osan jälkeen.
Scanner 2 on ruma, kömpelö, tyhmä ja loukkaus katsojan älykkyyttä kohtaan. Toimii parhaiten silloin kun nukahtaa sitä katsoessaan.
Tähdet: ~
Scanners 2: The New Order
...NOIR
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti