Ideaalitilanteessa tv-sarja kestää täsmälleen niin pitkään kuin se oli alunperin tarkoitettukin, eikä sitä ruveta pitämään rautakeuhkon varassa vain koska se sattuisikin olemaan vielä suosittu. Tämä pätee etenkin niiden sarjojen kohdalla joissa on pohjalla jokin punainen lanka, tarina jolle on jo kaavailtu jonkinasteista kulkua pisteestä A pisteeseen B. Tällöin yksittäisiä tarinoita sisältävät sarjat (yleensä esimerkiksi sitcomit) eivät samalla lailla kärsi jos kulku jää kesken taikka jatkuu liian pitkään. Noista kahdesta vaihtoehdosta pidän kuitenkin enemmän siitä jos sarjan teko jää kesken, vaikka se ennenaikaisen kohtalon kokiessaan saattaisikin aiheuttaa kiukkuisuutta ja murjotusta, sillä mielummin jään janoamaan lisää kuin katselen sarjaa joka on jo kokenut tarinallisen loppunsa, mutta ei suostu uskomaan sitä. Parampi poistua ajoissa kuin jäädä kyläilemään liian pitkäksi aikaa, jolloin isäntä rupeaa jo näkyvästi vilkuilemaan kelloa, haukottelemaan ja valmistautumaan yöpuulle. Kuulitko mitä kirjoitin Kuninkaan paluu?
Yksi parhaimmista, ellei jopa paras tv-sarja joka jäi pahasti kesken ja jonka olisin suonut jatkuvan paljon pidempään on Deadwood, mutta lyhyessä elämässään oli sekin positiivinen puoli, että ainakin sarja pysyi silmissäni alusta loppuun täydellisenä. No okei, se Timothy Olyphantin jatkuva vihainen ilme ja hampaiden välistä puhuminen kävi välillä rasittavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti