"Fuck You" -David Mamet

It's just a movien elokuvakirjallisuus-aiheisen postauksen innoittamana päätin tehdä jotain samanlaista.

Vaikka tuolta hyllystä löytyvätkin ne "pakolliset" Ed Wood on Ed Woodit, tuhannet ja yhdet elokuvat, satunnaiset elämäkerrat ja triviakirjaset, niin kolme hakuteosta nousee selvästi muita useammin kätösteni hellään huomaan, joten päätin tätä kirjoitusta varten esitellä vain ne.
Ja vaikka joku on saattanut huomatakin minun arvostavan suuresti Fangoriaa, niin se kuten myös muutkin elokuvalehdet saavat pysytellä suosiolla poissa tästä teloitusryhmästä.

The Aurum Film Encyclopedia vol. 2: Science Fiction (1984)

Aurumin genrekirjoista minulla on myös vol. 1: The Western ja jossain vaiheessa pitäisi metsästää niitä puttuvia kirjoja. Joskin kun tämäkin tieteiselokuvia käsittelevä kirjajättiläinen on vuodelta 1984, niin en pidätä hengitystäni niiden muiden osien löytämiseksi.

Vuodesta 1895 vuoteen 1983 tieteiselokuvia esittelevä kirja on samalla kattava katsaus tuohon lajityyppiin, että myöskin asiallisesti kutakin kirjassa olevaa elokuvaa arvosteleva teos.
Kirja esittelee elokuvia niin laajalla kirjolla ja suurella maavalikoimalla, että jos sieltä jotain tärkeää puuttuu, niin sitä ei ainakaan ensilukemisella huomioi. Ja mukavasti edes 50-luvun atomielokuvabuumin aikana kirjassa ei sorruta jumittamaan pelkän amerikkalaisen elokuvan ääreen ja juuri tuo avarakatseisuus onkin tämän kirjan suuria plussia.

Lisäksi kirja on sellainen möhkäle, että jos sitä jaksaisi nostaa, niin sillä voisi pysäyttää Megatronin.

Video-opas 95 (1994)

Käytännössä suomalainen versio Leonard Maltinin silmiä rasittavista kirjoista, joten "mukana on asiantuntevat ja hauskat arviot yli 8500 elokuvasta" ja sitä asiantuntevuutta voikin pitää hieman lainausmerkeissä, sillä vaikka en kyseenalaista kirjan kokoajien ammattitaitoa, niin kyseessä on ymmärrettävästi sen verran lyhyet kirjoitukset kustakin elokuvasta, että jos elokuvan nimi on oikein niin se on jo tässä tapauksessa asiantuntevuutta. Mutta kieltämättä tuon lainauksen sisältö on paikkaansapitävä, koska lyhyistä tv-lehtien tyylisistä arvosteluista paistaa läpi huumori ja henkilökohtainen näkemys elokuvasta. Tietenkin 12 kirjoittajan näkemykset saattavat erota sen verran keskenään, että joku kirjoittaa huomattavasti toista avarakatseisemmin kuin toinen.

Kyseessä on mainio hakuteos johon minä palaan tyytyväisenä kerta toisensa jälkeen. Ja sääli, että tämä laajennettu versio aiemmasta vuoden 1992 kirjasta (joka minulla oli ennen uudempaa painosta) ei enää jatkoa nähnyt ja nyttemmin tälläiset kirjat ovat luonnollisesti päivittämistahtinsa vuoksi siirtyneet verkon puolelle.

Videouutiset: Luettelo numero 1 (1989)

Tämä on taatusti eniten selailemani elokuva-aiheinen kirja ja sen pystyy näkemään tuosta valokuvastakin joka paljastaa kirjan heikon hapen.

Kyseeessä on edellisten tapaan hakuteos, joka toisin kuin Aurumin kirja ei jaottele elokuvia julkaisuvuotensa mukaan, tai Video-oppaan aakkosjärjestyksen tahtiin, vaan lajityypeittäin. Kirjassa olevat elokuvat esitellään niiden takakansiteksteillä ja kansikuvilla, joten mitään elokuvakritiikkiä on turha hakea, koska tunnetusti kansitekstit toimivat enemmänkin mainoksina kuin arvosteluina. Mutta vähät siitä, sillä vanhat vhs-kannet, nuo ajoittain pahastikin yliampuvat kansitekstit ja itse kirja virheineen (takakannen aakkoshakemisto on kuin olisi joutunut Vincenzo Natalin Cuben sisälle) tekevät siitä erittäin hauskaa luettavaa.

Tätä kirjaa selaillessa suu loksahtaa useamman kerran auki niin muistoista, huomioista siitä että ai tuokin oli julkaistu suomessa kasetilla (esim. Cannibal Holocaust 2, tai The Burning) ja esimerkiksi tajutessaan kuinka usein samoja kansikuvia käytettiin eri elokuvissa

ja yksinkertaisesti vain ihastelemalla katoavaa kansitaidetta (esim. Bondit).

Noihin kansiin palatakseni, korjatkaa jos muistan väärin, mutta muistelen Markus Selinin joskus jutustelleen jossain haastattelussa siitä miten hän ja muut julkaisijat tekivät ennen "uniikkeja" leffakansia Suomen markkinoile. Ulkomaanmatkoilla ostettiin läjä halpapokkareita, revittiin kannet irti ja niistä koostettiin elokuvalle kansi. Jos muistatte kuinka monta kertaa tuli törmättyä kaikenlaisiin vääriin kuviin kansissa, niin en yhtään epäile etteikö edellinen toiminta olisi ollut totta ja ihan hiton hauskan kuuloista. Rakastan esimerkiksi niitä lännenpokkareiden ja Yöjuttujen kansia joissa käytettiin jotain Clint Eastwood-leffaa taikka Fright Nightia, vaikka itse sisällä olevat tarinat eivät liittyneet niihin laisinkaan. Ja rakkaus kohdistuu myös niihin lukuisiin leffakansiin joissa oli kuvaan laitettu pistooli, pari hylsyä, naisten käsineet ja vaikkapa jokin rahanippu. Loistavaa!

Siitä on kyllä annettava suuri miinus Videouutisille, ettei elokuvien alkuperäisnimiä ole listattu mukaan. Koska tätä läpikäydessä tulee koko ajan eteen elokuvia joita himoitsee, mutta joiden löytäminen on työn ja tuskan takana, kun ei saa selvää mikä sen elokuvan oikea nimi on.