"Mikä elokuva on suosikkisi? Entä mikä tuo parhaiten mieleesi omat muistosi koulusta? Millaista olisit toivonut kouluelämän olevan?"
Otan tähän mielummin esimerkiksi tv-sarjan kuin elokuvan, sillä kouluaiheisista elokuvista suosikkini (The Breakfast Club ja Heathers,,, niin ja ZOOM: Supersankariopisto) eivät kuitenkaan juuri saa toivomaan koulun olleen sellaista, saati sitten oikein herätä varsinaisia muistoja kouluajoilta. Mutta eräs tv-sarja sai enimmäkseen toivomaan koulun olevan samanlaista, se vie ajatukset helposti hyviin koulumuistoihin ja on ylipäätään kouluaiheisista tv-sarjoista se coolein.
Kyseessä ei ole suomalaista kouluangstia (Tarkkis), ei liian aikaisin lopetettu supertähtitehdas (Freaks and Geeks), ei pehmopornolta kuulostavaa aikuistumiskerrontaa (Isojen Poikien Leikit), ei ruotsalaista teinipuhkuntaa (16), eikä todellakaan ideansa aivan liian nopeasti loppuun polttanut pintaliitäjä (Glee), vaan se Ferris Bueller-tv-sarja johon Ferris Bueller-tv-sarja ei pystynyt.
Kyseessä on tietetenkin Twin Peaks.
Ai, tarkoitan siis Parker Lewis Ei Mene Halpaan (Parker Lewis Can't Lose, 1990 - 1993).
Tämä oli ja on edelleenkin yksi miellyttävimmistä nuorisosarjoista koskaan ja se on nimenomaan (enimmäkseen) koulumaailmaan sijoittuva.
Parker Lewis (Corin Nemec, jonka joku saattaa muistaa myös Michael Shanksin korvaajana tv-sarjasta Stargay) on koulun coolein tyyppi. Fiksu, suht' hyvän näköinen ja pitää ainakin ajalleen trendikkäitä vaatteita. Parker on on myös liian älykäs alistuakseen koulun turruttavaan tee mitä minä-sanon todellisuuteen ja kuluttaakin siis mielummin aikansa lintsaten, vältellen töitä ja keksien keinoja hävitä oppilasvaalit.
Kaikki pitävät Parkerista, paitsi tietenkin he jotka inhoavat häntä juuri siksi, että kaikki pitävät hänestä. Siispä Parkerin pikkusisko Shelly (Maia Brewton) tekee kaikkensa sabotoidakseen veljensä elämän, kuten tekevät myös koulun dominatrixmainen rehtori Grace Musso (Melanie Chartoff) ja hänen Seitsemän-elokuvan John Doen, Josef Mengelen ja Hellboyn Kroenenin yhdistelmältä vaikuttava avustajansa Frank Lemmer (Taj Johnson).
Onneksi Parkerilla on ystävinään ne parhaimmat sellaiset, eli Eka Vekaramainen nörtti Jerry Steiner (Troy Slaten) ja grungehtava ei-niin-fiksu Mikey Randall (Billy Jayne).
Ja kun Parker ei ole koulussa lööbailemassa, on hän chillailemassa vanhempiensa omistamassa videovuokraamossa.
Synkronoikaa kellot... not a problem.
Parkerin asenne oli ihailtava niin koulua, kuin yleisestikin elämää kohtaan. Elämästä tuli nauttia ja sitä eivät saisi turhat riidat, sadistiset opettajat, tai mikään muukaan estää. Kun vierellä ovat parhaimmasta parhaimmat ystävät, vapaamieliset vanhemmat ja videovuokraamo jonka julisteita ja hyllymateriaalia opiskelin minäkin ahkerasti ruutua kuolaten, niin sitä halusi olla kuten Parker ja halusi elämänsä olevan kuten hänen. Ja tiedättekö mitä? NIin se oikeastaan olikin. Vaikka taivas ei muuttunut mustavalkoiseksi kun jotain outoa tapahtui, eikä käsien liikuttelu aiheuttanut ääniefektejä, niin tiesin täysin miltä Parkerista tuntui, koska siltä tuntui minustakin. Kieli oli tuttua, hahmot tuttuja, maailma myöskin.
Sitä paitsi, rehtori Musso oli niin pirun kuuma tapaus, että jopa hänen Parkervihansa oli sellaista jonka olisin halunnut kokea. Sillä siihen aikaan meidän rehtorimme oli ruma mies, joten nouuuuu!!!
1 kommentti:
Parker Lewis. Vitsit, tuosta on aikaa. Jostain syystä mieleeni on jäänyt jakso, jossa Parker Lewisin pikkusisko ihastuu Parkerin bestikseen. Mutta kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.
Lähetä kommentti