The Matador (2005)

Limainen, renttu, härski, sänkinen. Jep, kyseessä on ammattitappaja Julian (Pierce Brosnan) joka lähtee keikalle Meksikoon ja tapaa baarissa ihan tavallisen miehen Dannyn, jota esittää ihan tavallisia miehiä työkseen esittävä Greg Kinnear. Danny pitää Juliania aluksi täytenä ureapäänä, mutta hän alkaa pian viehättymään Julianin karkeudesta ja on täysin innoissaan kun saa selville uuden ystävänsä tappavan ihmisiä työkseen, mutta Julianin pyyntö saada avustaja säikäyttää Dannyn ja herrojen tiet erkaantuvat.
Julian jatkaa seksin ja viinan täyttämillä työmatkoilla, mutta pian koittaa burn out ja sen myötä ote herpaantuu, joka taas ei kelpaa selitykseksi miehen työnantajalle. Koetettuaan parantaa itsensä viinalla ja prostituoiduilla, päättää Julian yllättää Dannyn ja näin tekee.
Danny ja vaimonsa Carolyn (Hope Davis) saavat toimia eräänlaisina Julianin terapeutteina, taikka pikemminkin perheenä, eikä se oikeastaan ketään haittaa sillä rauhoittuessaan osaa Juliankin olla mukava. Tosin sammakoilla on tapana tunkeutua herran suuhun ja usein.
Julian kertoo, että koska hän itse on nyt tappolistalla, niin ainoa keino pelastautua on suorittaa vielä yksi keikka, mutta siihen tarvitaan Dannyn apua koska loppuunpalaminen estää häntä itseään toimimasta. Danny suostuu auttamaan sillä se kuuluu juoneen.
Siispä tarjolla on jännitystä kun Julian valmistautuu ampumaan ja komiikkaa kun Danny toimii harhauttajana, mutta lopputuloksena on tappajan henkinen romahdus. Uusi yritys ja Dannyn tuella saadaan tehtävä suoritetuksi. Nyt Julianin pomo on kuollut ja kukaan ei ole maksamassa palkkiota tappajan päästä.

Tätä elokuvaa mainostettiin jonkinlaisena Pierce Brosnanin irtiottona Bondeista, mutta oliko sellainen nyt oikeasti tarpeen? Ehkä jos Brosnan oli alunperin tullut tutuksi Bond-elokuvistaan, sillä muut sen ohessa tehdyt elokuvat eivät ainakaan hirveän kauaksi Brosnania vieneet, mutta kyllähän mies aina on ollut muutakin kuin 007, ettei syytä paeta ole. Se ei kuitenkaan estä sitä ajatusta, että Matadorin kohdalla on ajoittain selvästikin ollut tuottajien päässä ajatus "wow! pistä Brosse kynsilakkaa ja kulje kalsareissa, se räjäyttää niiden tajunnan jotka odottaa sun pukevan smokin päälle."
Ei se mitään vaikka osa Matadorista tuntuukin tietoisilta piikeiltä oletettua Bond-imagoa vastaan, sillä kyseessä on aika hauska elokuva.

Pierce Brosnanilla on selvästikin ollut hauskaa esittäessään vulgaaria ammattitappajaa ja hän saakin elokuvan herkullisimmat kohtaukset esittäväkseen. Ei Greg Kinnearkaan huono ole, mutta hän esittää jälleen kerran sitä ihan tavallista heppua jossa ei ole mitään erikoista, jollaista hän toki osaa esittää varsin mainiosti, mutta olisi kiva nähdä häneltä jotain muutakin.
Tämä on sen verran vahvasti näiden kahden edellä mainitun näyttelijän elokuva (etenkin toisen heistä), että muilla näyttelijöillä ei juuri statistin roolia suurempaa tehtävää ole ja mukana on kuitenkin aina mainio Philip Baker Hall.

Elokuvassa on runsaasti huumoria, mutta samalla se on sen verran synkkäilmeinen, että ajoittain tätä katsoessa saattavat suunpielet koskettaa lattiaa. Joten vaikka kyseessä on komediaa ja jännitystä, niin draamakin on vahvasti mukana ja lopputuloksena on eräänlainen jänkoma. Öö, okei. No, siis jonkinlainen masentunut buddykomedia.

Miinuksena elokuvalle on se, että kun alkupuolen hahmoesittely ja päähenkilöiden tutustuminen toimii hyvin, niin siinä vaiheessa kun Julian lähtee Dannyn luokse, niin sen jälkeen elokuva kiiruhtaa loppuun ja viimeinen keikka, sen tuoma stressi sun muut kuitataan lähes pikakelauksella ja täten loppu jää aika laimeaksi, vaikka etenkin tässä vaiheessa Brosnan pääseekin kunnolla esittelemään mielialanvaihteluita.

Tähdet: ***
The Matador