Pumping iron liittyy myös tähän dokumentaariin, mutta ei siitä sen enempää.
Wha-wha-what? Eikö Playboy todellakaan ole edustettuna täällä, no se asia korjataan nyt kun otamme esille Playboyn tuottaman henkilökuvan nyttemmin edesmenneestä Anna Nicole Smithista.
Kyllähän te hänet muistatte, jos ette paljaasta pinnasta, lääkeavioliittosekoiluistaan, niin vähintään sellaisista elokuvallisista mestariteoksista kuten... öö... To The Limit?
Tässä dokumentissa Anna Nicole Smith kaataa vettä päälleen, liikkuu hidastetusti savun keskellä, puhaltaa saippuavaahtoa ja saksofoni soi.
Syntyjään Vickie Hogan Teksasista, teki jossain vaiheessa Monroemuutoksen ja pääsi tähdeksi. Mitä lie kolmossivun tyttöä ja Seiskaposeerausta seurasivat Playboykuvaukset ja siitä lähdetiin tielle elokuviin, televisioon, etc.
Uutisklippejä joissa ihastellaan ja hämmästellään mukavan lihaisan povitähden sensaatiomaista pikatähteyttä ja heti perään Smith esittelee kotikaupunkiaan ja kertoo mitä töitä ja muuta teki ennen kuin lähti tähteyden matkaan. Paikallisia hillbillyja haastatellaan ja he kertovat aina uskoneensa Smithista tulevan suuren tähden ja muuta sellaista perustuubaa. Myöhemmin ääneen pääsevät Playboy-konsernin edustajat kertovat samanlaista tarinaa.
Hidastettua keimailua.
Ja pakko todeta, että vaikka varsinaisella näyttelijäurallaan Smith oli rehellisesti sanottuna aivan surkea ja Mies ja Alaston Aseen kolmannessa osassa tehty rooli lukeutuu varmaan niistä parhaimpiin, eikä sekään ole hyvä, niin näissä tätä dokumenttia varten tehdyissä roolileikkiposeerauksissa hän vaikuttaa kuitenkin sellaiselta että olisi saattanut oikeissa käsissä saada myös näyttelijänä positiivisen vaikutuksen aikaiseksi. Nyt emme koskaan saa tähän varmuutta.
Smith esittelee kauan kadoksissa olleen isänsä, joka oho! yllättäen ilmaantui kuvioihin kun Smithista tuli iso tähti.
Smith leikkii poikansa kanssa.
Muutama kommentti siitä kuinka Smith pitää juhlimisesta ja on juorulehdistön (idioottien sanon minä) mielestä liian isokokokoinen (emme siis puhu rinnoista), mutta enimmäkseen kehuja satelee siihen malliin, että siinä jää Nicholas Fiskin Triljoonasade toiseksi.
Minulla oli tasan kaksi syytä hankkia tämä dokumentti:
A. Se oli halpa.
B. Tissit.
Okei, siinä oli kolme syytä.
Tämä ei eroa niistä ahkerasti televisiosta tulevista näyttelijöiden lähikuvadokkareista juuri muun kuin paljaan pinnan määrässä, joka sekin on Playboylle tyypillisesti hyvin kevyesti esitettyä. Eli elämän varjopuolet kuitataan lähes olankohautuksella (okei, tekoaikaan Smith ei ollut vielä se ikävän julkisuuden esikuva jollaiseksi myöhemmin päätyi) ja haastateltavat koostuvat pelkästään ihmisistä joilla on jotain hyvää sanottavanaan. Eikä se mitään vaikk'ei tämä mikään synkkyyden, katkeruuden ja turmion viiltokuva olekaan, vaan pelkästään valoisa kiltti henkilöesittely, sillä se tulee vain hyvänä vastapainona lööppijulkisuuden luomalle ihmisrauniokuvaukselle ja tämän "dokumentin" perusteella Smith oli mukava (keino)tissinen naapurintyttö ja kun lopullinen kohtalo oli mikä oli, niin suotakoon hänen muistolleen myös jotain mukavaa.
Sinänsä tämä on nätisti kuvattu ja ystävällinen kokonaistoteutukseltaan, että yksipuolisuudestaan huolimatta lopputulos on kuitenkin ihan pätevästi toteutettu kevytdokkari, että vaikka ylistyslauluihin ja marssiaskeliin ei katsoja antaudukaan, niin hyvä mieli lämmin sydän.
Tähdet: ***
The Complete Anna Nicole Smith
2 kommenttia:
The Limit löytyy hyllystä. En ole ehtinyt vieläkään sitä katsomaan. Mutta Illegal Aliensin olen kyllä katsonut. Anna Nicolen lisäksi leffassa sekoilee myös painikehästä ja sittemmin pornoilusta tuttu Chyna...
Tulet pitämään siitä, sillä se on huonon näyttelemisen juhlaa ja se ei ole tarkoituksella huvittava kuten Illegal Aliens, mutta on sitä hauskempi. Tosin sitä nauraa kyynelten läpi.
Lähetä kommentti