Conan The Adventurer (1997-1998)

Vaikka barbaarimuotoinen Conan onkin ollut minulle tuttu lapsuudesta saakka, niin tämä kyseisen hahmon tv-sarja on vielä suht' uusi tuttavuus. Uskaltaisinkohan sanoa, että vasta noin vuosi sitten kuulin koko sarjasta ja vaikka ostinkin tuolloin samantien kaikki mahtavat kaksi kautta, niin vasta nyt pääsin viimeiseen osaan saakka,,,
SILLÄ TÄMÄ ON AIVAN KAUHEAA TUUBAA!

En ole suuremmin katsellut Kevin Sorbon tähdittämää Hercules-sarjaa, saati sitten siitä erkaantunutta Xenaa ja alkuperäisellä esityskerralla tulikin katsottua molempia yhteensä korkeintaan yhden käden sormien lukumäärä. Sittemmin olen Herculestakin nähnyt hieman päälle kauden verran ja selvää on, että vaikka tuo Hercules-sarja oli Conan Barbaarin innoittamana tehty, niin Conan The Adventurer puolestaan on olemassa rahastaakseen Herculeksen menestyksellä. Itse asiasssa nämä sarjat ovat niin samankaltaisia, että jos vilkuilee jaksoja sekaisin sieltä täältä eikä huomaa päähenkilöitä, niin voisi luulla Herculeksen ja Conanin olevan yksi ja sama ohjelma.

Siispä tarjolla on päätarina jossa jäykkä lihaskimppu kulkee metsissä matkalla kostamaan jollekin maagiselle pahikselle ja matkalla seuralaisena kulkevat koomiset sivuhahmot. Satunnaiset naiset ihastuvat lihaskimppuun, välillä taistellaan aivan järjettömän rumia tietokone-efektejä vastaan, taikka pilailupuotihaarniskoihin pukeutuneiden meikkinaamojen kanssa ja tavataan ihmisiä jotka selvästikin ovat 90-luvulla jonkin maagisen keski-ajan sijaan.

Conan (Ralph Moeller) siis kulkee etsimässä jotain drag queen-Joulupukkia jolla on vesiastiassa käkättävä pääkallo joka intoilee rubiineista. Matkalle Conanin seuraan lyöttäytyvät mykkä kalju trendiparta, koominen kääpiö ja se tyyppi jonka moraali heittelee, mutta hän on joka jakson lopuksi hyvis. Conan lyö miekalla jotain eläinpääkalloritaria ja vääntää puujalkavitsin, sitten tapellaan lisää niin että hidastukset täyttävät ruudun ja lyönnit jäävät metrin päähän kohteestaan. Verta ei tietenkään näy, sillä vaikka elokuvassa Conan lyökin James Earl Jonesin pään irti, niin tässä kolautetaan mielummin taju kankaalle lyömällä miekalla poikki köysi joka roikottaa katossa gorillahäkkiä. Ja hei, jos tämä kerran on "the time when the oceans drank Atlantis", niin miksi pirussa tuolla taustalla on aivan selvä puhelinpylväs. Hahaha!

Jokainen jakso kulkee samaa rataa. Conan ja kumppanit tapaavat metsässä jonkun pulassa olevan henkilön - lapsen pakenemassa kypäräpäisiä pahiksia, naisen pakenemassa kypäräpäisiä pahiksia, tms. - ja sitten kerrotaan kuinka joku ilkeä taikuri tai vastaava orjuuttaa jotain kylää joka koostuu parista teltasta ja rautapadasta. Sitten Conan sanoo, että hän kyllä auttaa ja muut ovat vähän että hei kamoon, mutta auttavat kaveriaan ja sumu valtaa maan, sankarit ovat voittaneet ja seuraavassa jaksossa tapahtuu täsmälleen sama asia uudestaan ja uudestaan.

Lavasteet ovat pahvisia, aseet muovisia, puvut liian moderneja ja ilmeisesti jonkun sokean idiootin suunnittelemia ja toteuttamia. Erityisen hauskaa on kuinka yhdenkään henkilön habitus ei vaikuta miltään muulta kuin he olisivat juuri tulleet farkut jalassa muinaiselle ajalle ja eivät suostu pilaamaan Reality Bites-kampaustaan mistään hinnasta. No ainakin sekä naiset ja miehet esittelevät ahkerasti rintalihaksiaan, vaikka valitettavasti vain miehet niitä paljaina.
Hienoja ovat myös sarjan tietokone-efektit jotka ovat... Hmm... Muistatteko vanhan Virtua Fighter-tappelupelin jossa laatikkomaiset hahmot leijailivat ilmassa? No, sellaisia tämän sarjan tietokone-efektit ovat.

Näyttelijät ovat kauttaaltaan aivan kauheita ja vaikka pääosan Conania esittävä Ralph Moeller on kyllä fyysisiltä ominaisuuksiltaan sopiva barbaari, niin mies ei osaa näytellä edes niin paljoa että pystyisi valehtelemaan tämän sarjan olevan katsomisen arvoinen. Ja miksi Conanilla on koko ajan tuollainen typerä märkätukka-look?
Sarjan tunnetuin näyttelijä lienee koomista kääpiötä esittävä Danny Woodburn, joka tuli tutuimmaksi Seinfeldin kautta, mutta ei se mikään puolustus ole. Muutoin tästä sarjasta saa etsiä täikammalla tuttuja naamoja ja nimiä, vaikka Andrew Divoff ja Mickey Rooney mukana vilahtavatkin.
Red Sonjaa yhden jakson verran esittää Angelica Bridges, joka näyttää ja kuulostaa jotenkin tutulta, mutta en uskalla mennä sanomaan mistä hän varsinaisesti oli itsensä tutuksi tehnyt.

Conan The Adventurer on tyhmä, ruma ja kömpelö sarja, joka on aivan kuin Roger Cormanin ja Asylumin yhteistyönä tuottama Hercules-kopio. Mutta vaikka sarjat ovat hyvinkin samanlaisia niin Conan on sen verran paljon nolostuttavampi tekele, että sen ainoa arvo löytynee roskaestetiikasta. En tosin pidä Herculestakaan kovin laadukkaana tuotoksena, mutta ainakin se tuntui olevan enemmän tietoisesti huvittava kuin vahingossa, vaikka näistä jälkimmäistä se oli siitäkin huolimatta.

Kuten alkupuolella totesin, niin tämä sarja on selvästikin tehty Herculeksen suosiolla ratsastaen ja nämä vuonna 2009 päivänvalon nähneet dvd:t puolestaan ovat ilmeisesti julkaistu tuolloin vielä tuloillaan olevaa uutta Conan-elokuvaa hyödyntäen, mistä todisteena kansikuvat jotka tuovat enemmän kuin hieman mieleen uusimman Conanin teaser-julisteen.

Mielenkiintoisesti Conan The Adventurer on ensimmäinen tv-sarjan suomijulkaisu jossa olen nähnyt kannessa seuraavan toteamuksen:
"Tämän julkaisun ikärja johtuu siitä, että sitä ei ole tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa."
Joka on hauska huomatus siitä kuinka usein tv-sarjat päätyvät Suomessa väärälle ikärajalle, koska tarkastuksen hinnoittelukäytäntö johtaa sarjojen K18-julkaisuihin, kuten juuri Conanin kohdalla.
Vaikka paljonpa tuo kannen huomautus kaupassa auttaa, kun eihän sitä silti saa myydä alle 18-vuotiaalle vaikka kuinka sanottaisiin ikärajan johtuvan vaikka mistä syystä.

Tähdet: ~
Conan The Adventurer