Alkuteksteissä näemme pätkiä muun muassa Faster Pussycatista ja taustalla soi tukkaheviä, joten tyyli on ainakin selvä, B-roskaa ja lots of it.
Kosteat, uhkeat, hidastetut beibit saapuvat aseet käsissään autiomaassa sijaitsevalle white trash-asuntovaunulle. Nämä kolme naista ovat Trixie (Julia Voth), Hel (Erin Cummings) ja Camero (America Olivo), ja takaumien avustuksella meille kerrotaan heidän etsivän jotain jonka sijainnin takaluukussa vankina oleva limainen Gage (Michael Hurst) tietää. Gage pakotetaan hyvinkin väkivaltaisesti kertomaan missä naisten etsimä asia on ja samalla mainitaan, että Gage pelkää jotakuta nimeltä Pinky, jonka kasvoja kukaan ei ole nähnyt.
Välillä näemme lisää takaumia joissa hieman Reservoir Dogsin tapaan kasvatetaan tapahtumia jo tapahtuneeseen, mutta juuri tuota näyttämätöntä käännekohtaa tärkeämpi on paljastaa hahmojen luonteita, jotka tässä tapauksessa tosin ovat kaikki samanlaisia "fuck you, you fucking fuck!"-ihmisiä.
Neidit kaivavat maasta etsimäänsä, mutta välillä pitää ryhtyä hidastettuihin vesileikkeihin, lesbistisiin iloihin ja paikalle saapuu Class Of Nuke 'em Highn oppilaita etsien samaa vielä tuntematonta MacGuffinia. Kunhan ollaan tapettu porukkaa, leikitty kahleilla ja nähty nunnapornoa, niin viimein löydetään se kovasti etsitty asia, ja se on hiukan yllätyksettömästi pussillinen timantteja.
KISSATAPPELU!
Mustasukkainen Camero varastaa timantit ja koettaa polttaa Trixien ja Helin, mutta onneksi Hel räjäyttää Cameron. Ilmenee että Hel onkin salainen agentti Foxy 69 toimimassa Kevin Sorbon laskuun ja hänen tehtävänään oli timanttien sijaan löytää Gagen varastama Nanopommi, mutta onneksi tunteet Trixieta kohtaan ovat edelleen rakastavat.
Camero palaa vain lievästi kärähtäneenä ja uusi kissatappelu alkaa.
Veri roiskuu ja Trixie poistuu paikalta paljastaen olevansa tuo salaperäinen Pinky ja oli mukana saadakseen takaisin Gagen varastaman miekan.
Voi Luoja! Tämä elokuva on kyllä niin teinipoikien tumputusfantasiaa kuin vain voi olla. Kaikki naiset ovat ihan hillittömiä seksipommeja joiden kaula-aukot ovat avarampia kuin taivas ja avaruus, hahmojen nimet ovat pääosin kaksimielisiä vitsejä (esim. officer Fuchs), verta roiskuu kuin Evil Deadissa, aseet laulavat nopeutetussa kuorossa, miekat viuhuvat, koulutyttöfetissiä, lesbounelmia, rokki raikaa, valaistus, kuvaus ja leikkaus muistuttavat sarjakuvaa. Joten kyseessä on aikalailla Russ Meyerin, Jim Wynorskin ja Andy Sidariksen tuotanto yhdistettynä Tarantinon Kill Billismiin, eikä elokuvaa siis voi ottaa mitenkään vakavissaan.
Poislukien eräät todella rumat ja tarpeettomat tietokone-efektit (joissakin green screen-kohtauksissa näyttelijät heijastuvat taustakankaasta), on kyseessä tosi hauskaa roskaviihdettä. Kyseessä on tarpeeksi halvan näköinen, tarpeeksi kömpelö, tarpeeksi huonomakuinen ja tarpeeksi suurella innostuksella tehtyä Beetä, että ainakin minä nautin joka sekunnista mitä tämä boner-elokuva näytti.
Silkkaa roskaahan tämä on, mutta erityisen hyvä paineenlaukaisija.
Tähdet: ***** (tai ~)
Bitch Slap
THE TOURNAMENT
Joka seitsemäs vuosi järjestetään suuri, mutta salainen urheilutapahtuma nimeltä Turnaus. Kilpailu järjestetään aina sattumanvaraisesti valitussa kaupungissa ja sinne kootaan 30 maailman parasta ammattitappajaa, jotka taistelevat kuolemaan saakka voittaakseen sekä 10 miljoonaa dollaria että tittelin jolla ylpeillä. Tämänkertainen kilpailu järjestetään Englannissa, Middleboroughissa ja siellä jäjittimin ja piiloakameroin seuratut tappajat aloittavat toistensa napsimisen. Koska tappajat eivät tunne toisiaan, niin myös he tunnistavat kilpakumppanit näiden kehoihin asetettujen jäljittimien ansiosta, joista yksi päätyy vahingossa elämänhalunsa menettäneen alkoholistipapin MacAvoyn (Robert Carlyle) vatsaan. Joten MacAvoy päätyy erehdyksessä mukaan kilpailuun ja saa avukseen toisen kilpailijan Lai Lain (Kelly Hu), joka sympatiseeraa miestä jonka tajuaa olevan väärässä paikassa väärään aikaan. MacAvoyn seura alkaa vaikuttamaan Lai Lain omatuntoon ja hänellä alkaa olemaan vaikeuksia lahdata kanssakilpailijoita, mutta koska kehoon istutetut jäljittimet ovat myös räjähteitä, niin kilpailun järjestäjät pitävät huolen siitä että tappaminen jatkuu.
Edellisen kilpailun voittaja Joshua (Ving Rhames) on mukana eri syistä kuin muut, sillä hän etsii vaimonsa tappajaa, joka on yksi kilpailun osallistujista ja se joku on Lai Lai.
Kunhan kaikki muut kilpailijat ovat kuolleet ja MacAvoy on oksentanut jäljittimen pihalle, niin Lai Lai ja Joshua voivat kohdata. Tällöin Joshualle selviää, että hänen vaimonsa tapettiin jotta saataisiin edellisilpailun voittaja mukaan tämänkertaiseen turnaukseen. Joshua leikkaa Lai Lain jäljittimen ulos ja syöttää sen kilpailun järjestäjälle, Powersille (Liam Cunningham) ja sitten voidaankin räjähtää yhdessä. Ja myöhemmin MacAvoy voi pitää saarnaa jota kuuntelee myös Lai Lai.
Vaikka The Tournament on Bitch Slapin tavoin elokuva jonka voi surutta luokitella B-elokuvaksi, niin silti nämä elokuvat eroavat toisistaan suuresti. Toki molemmissa veri roiskuu ja hylsyt silkoilevat ympäriinsä, mutta siinä missä Bitch Slap oli tarkoituksellista roskaa, niin The Tournament on siihen verrattuna vakava ja asiallinen elokuva. Eli The Tournament on kuin Cobra verrattuna Pink Flamingosiin. Joten samankaltaisuuksistaankin huolimatta niitä ei voi oikein pisteyttää samalla tavalla, vaan tämän kohdalla ei voi olla joko tai.
The Tournament on hieman kuin Smokin' Acesin erilaiset tappajat yhdessä paikassa-idea venytettynä pitkäksi elokuvaksi, sillä erotuksella että tämä on jotenkin kotikutoisempi ja siten kömpelömpi. Mukana on runsaasti tuttuja (ja hyviäkin) näyttelijöitä, jokaisella on erilainen tappajarooli ja toiminta on varsin tyylikkäästi toteutettua. Kuitenkaan koko elokuvan aikaa ei idea oikein jaksa kantaa, vaan se alkaa tuntumaan jonkin shoot 'em up-pelin pelaamiselta ja putkijuoksulta. Kyseessä kuitenkin on varsin hauskaa päännollausviihdettä The Losersin, A-Teamin ja The Expendablesin tapaan, ja kuten niiden kohdalla, niin myös tämä on hieman onttoa elokuvaa.
Se mikä oli aika kova pettymys, oli se ettei tässä ollut ammattitappajapappia, vaan Carlylen hahmo pysyi viattomana sivullisena koko elokuvan ajan.
Yksi elokuvan tappajista on muuten maskeerattu näyttämään Chuck Norrisilta elokuvasta The Hitman.
Tähdet: ***
The Tournament
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti