torstai 7. huhtikuuta 2011

50 Sci-fi Classics: 36

THE GALAXY INVADER (1985)

Yhdysvaltalaisen peräkylän metsään syöksyy jotain avaruudesta tullutta. Onko se kivi, vaiko avaruusalus? No, avaruusalushan se on ja tapahtuman todistaa nuori mies nimeltä David (Greg Dohler.) Heti ensitöikseen David soittaa jollekin entiselle opettajalleen, avaruusjutuista intoilevalle tohtori William Tracylle (Richard Dyszel) ja arvon tohtori ilmoittaa tulevansa katsomaan mikäs härveli se siellä metsässä lilluu. Aluksen matkustaja, Masters Of The Universen Moss-manin ja Swamp Thingin sekoitukselta näyttävä olento kulkee ympäri ämpäri metsää, päätyen jonkun pariskunnan talon kellariin jossa sijaitsee tuotesijoittelumaisesti aseteltu Bela Lugosin kuva. Säikähtänyt Moss-man kurmoottaa pariskunnan miestä ja pakenee. Toisaalla punaniska-alkoholisti-luuseri Joe (Richard Buxton) riitelee perheensä kanssa ja kun hänen tyttärensä Carol (Faye Tilles) kutsuu isäänsä huijariksi, lähtee Joe tyttärensä perään haulikkoa heilutellen aivan kuten kaikissa hyvissä perheissä on tapana tehdä. Joen poika J.J. (George Stover) juoksee perään rauhoittamaan isäänsä ja he törmäävät metsässä Moss-maniin, ja Joe ensireaktionaan ampuu olentoa. Moss-man pudottaa suonikkaan valkoisen pallon ja juoksee pakoon lyijyä sisuksissaan. Jostain syystä Joe kuvittelee rikastuvansa valkoisen suonipallon avulla ja ottaa sen mukaansa. Joe aikoo myydä pallon jollekin I Wanna Be A Cowboylle, sikaria pureskelevalle, kuolaavalle Frankille (Don Leifert.) Frankilla on taikasikareita, ainakin päätellen siitä että sikarin pituus vaihtelee kuvakulmasta riippuen. Frank toteaa, että suonipalloa parempi keino saada rahaa on vangita tuo Moss-man ja myydä se vaikkapa johonkin sirkukseen. Eipä siis aikaakaan kun punaniskat järjestävät metsästysseuruetta ja yhteistä porukalle on jatkuvan kaljan kittaaminen lisäksi reikäiset vaaatteet. Sillä miten muuten punaniskan erottaisi muista, jos ei sitten reikäisistä vaatteista. Sillä välin Moss-man kuitenkin tökkää J.J.:tä jollain valokepillä ja ottaa suonipallonsa takaisin. Punaniskat ammuskelevat Moss-mania, joka tietenkin paukuttaa takaisin ampumalla vesipyssystään ilotulitusraketteja. Metsäläiset kuitenkin päihittävät Moss-manin ja vangitsevat hänet. David ja tohtori Tracy seuraavat sivusta tapahtumia ja ihmettelevät, että miksi punaniskat alunperinkään hyökkäsivät Moss-mania vastaan, kun eiväthän he tiedä punaniskojen olevan rahan perässä. Tiedemiehenä Tracy tietenkin haluaisi koettaa kommunikoida olennon kanssa ja ymmärtää häntä.
Frank ja Joe huomaavat, että se valkoinen suonipallo on Moss-manin energialähde jolla hän muun muassa lataa aseensa. Samaan aikaan Tracy ja David käyvät vapauttamassa Moss-manin ja sitten juostaan pakoon. Carol vie suonipallon Moss-manille, koska uskoo Tracyn tavoin hänen olevan oikeasti ystävällismielinen.
Frank ampuu Tracyn, Moss-man Frankin, Joe Moss-manin.
Joe saa taas suonipallon itselleen.
David ja Carol hakevat apua Carolin pikaystävältä Michaelilta (Cliff Lambert) ja sitten Carol menee kotiinsa nukkumaan. Miksi? Jos jo aiemmin Joe oli valmis ampumaan tyttärensä pienen riidan vuoksi, niin uskaltaisitko sinä mennä saman miehen taloon vetämään yöunet sen jälkeen kun olet auttanut vapauttamaan hänen vangitsemansa avaruusolennon saamaan akkunsa takaisin ja muutoinkin sabotoimaan miehen naurettavat nopeasti rikkaaksi-suunnitelmat. No, Moss-man - joka ei tietenkään kuollut Frankin luoteihin – tulee ja säikäyttää Carolin ja Joe ampuu pimeyteen. Aamun tullessa koko perhe jättää Joen yksin ja sitten he päättävät mennä Michaelin ja David kanssa takaisin. Kotona Joe koettaa raiskata edesmenneen Frankin naisystävän ja kun siitä ei tule mitään, ampuu hän tämän naisen. Sitten Joe dokaa ja sammuu, jolloin Carol, Michael ja muut voivat napata Joelta sen suonipallon ja Moss-manille kuuluvan vesipyssyn. Joe juoksee tietenkin perään ja Moss-man saapuu taas ammuttavaksi.
Joe tappelee Michaelin kanssa, kunnes häntä lyödään päähän ja ilmiselvä räsynukke lentää jyrkänteeltä alas.
Lopputekstit.
Hei, kuoliko se Moss-man sitten? Häntähän ammuttiin pitkin elokuvaa ja aina vaan mörrikkä tuli takaisin.

Nojaa, silkkaa roskaahan tämä on. Siellä näkyy kameramiehen varjo väärässä paikassa, ihmistä kuvaava nukke on löysä kuin salsaripuli, hirviöpuku näyttää kädettömän ihmisen ompelemalta, näyttelijät esiintyvät vain kuten kameran eteen pakotettu sukulainen voi, leikkaus unohtaa tarinankulun pahemmin kuin poliitikot lupauksensa ja dialogi saa hykertelemään vakavissa kohtauksissa ja itkemään komedian tullessa esille.
Siispä kyseessä kuulostaisi olevan varsin mainio B-elokuva jossa avaruuden hirviö pistää täkäläisiä poskeensa. Valitettavasti elokuva on aivan liian hidastempoinen, jotta jaksaisi pitää kauaakaan hauskana känniläisten punaniskojen taistelua hirviön kanssa. Alkupuolella se on vielä huvittavaa, mutta sitten kun alkaa se edestakainen veivaaminen sen suonipallon kanssa, niin lipunmetsästyksestä tulee ikävää liukuhihnatoimintaa.
Ajoittain The Galaxy Invader kuitenkin on veikeää katseltavaa, jonka Katuhaukka-tyylinen kasarisynamusiikki saa zumbaamaan.

Tähdet: *
The Galaxy Invader

Ei kommentteja: