Sirius 6B - Tuhon planeetta (Screamers, 1995)

Kamala pettymys huomata, että dvd:n ekstroissa ei olekaan takakannessa kahteen otteeseen luvattuja filmografioita kuin yhden ainoan kerran.
Mitä jos luen ruudun puhki sen yhden sivun kautta. Mitä minä sitten teen? Elämäni on tyystin pilalla tämän yhden ainoan seikan vuoksi.

Sopivan kaukaisessa tulevaisuudessa, sopivan kaukaisella planeetalla soditaan ja miksikö? No, joku tulevaisuuden Talvivaara on löytänyt edellä planeetalta Sirius 6B tappavan ratkaisun energiapulaan ja koska työläisiä edustava ammattiliitto ei oikein pitänyt duunarikuolemista, päätti työnantajapuoli ratkaista asian pommittamalla alaisensa tuhannen päreiksi. Ymmärrettävästi tämä merkitsee sotaa, joka on sitten raunioittanut Sirius 6B:n post apokalyptiseksi hiekka- ja teollisuuserämaaksi.
Koska sodan molemmat osapuolet ovat päätyneet enemmän taikka vähemmän sukupuuton partaalle, ainakin mitä Sirius 6B:n väestöön tulee, päätetään ehdottaa rauhaa ja niinpä toista ryhmittymää edustava komentaja Joseph (Peter Weller) saa lähteä kollegansa kera tarpomaan tuhotun maan halki tapaamaan neuvottelijoita. Matkaa eivät vaaranna ainostaan tappava säteily (jolta pelastaudutaan tupakoimalla), sillä samalla pitää varoa Screamers-robotteja, jotka on luotu suojelemaan taikka sitten ei. Screamersit ovat hiekan suojissa möyriviä sirkkeliteräisiä robotteja, jotka paloittelevat kaikki joilla ei ole eräänlaista elektronista tunnistinta toiminnassa. Mutta kaikki me tunnemme tekoälyrobottifututarinat ja jälleen kerran nämäkin mekanoihmeet ovat päättäneet kehittyä niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Näin ollen Joseph ei voi luottaa siihen, että kuka tai mikä on robotti jonka olemassaolon tarkoitus on tappaa kaikki edessä oleva ja asiaa ei ainakaan auta ymmärrys siitä, että Maa-planeetalla olevat valtaapitävät tahtovat hävittää kaiken Sirius 6B:llä olevan, sen osoittauduttua liian häpeälliseksi muistoksi ihmiskunnan kuluvassa historiassa. Josephin täytyy siis luottaa edes siihen, että epäluuloiset vastustajat haluavat ryhtyä yhteistyöhön tämän epäluuloisen rauhanneuvottelijan kanssa.

Valtio pettää duunareita ja edes itseensä ei voi luottaa, saati sitten sitten naapuriinsa, joten kyllä tästä Philip K. Dickin tunnistaa. Vaikka painotus tuntuukin siirtyvän toistuvasti sellaisen robottiäksönin puolelle, että ammuskelu, räjähdykset ja puinen näytteleminen (Roy Dupuis ei ole näyttelijä kuin korkeintaan silloin jos kysyy missä vessa on ja silloinkaan vastaus ei varmasti olisi uskottava) saavat unohtamaan eksistentialiset kriisit. Vahvasti tehosteisiin tukeutuva elokuva ei aikoinaan tehnyt minuun vaikutusta, sillä vaikka ränsistynyt miljöö ja osa tunnelmallisista mattemaalauksista (tai siis digimaalaukset) ovat vaikuttavia, niin nimenomaan uppotukkia muistuttavat näyttelijät ja hyvien paranoiaideoiden hylkääminen räiskinnän tieltä tekivät elokuvasta liiaksi tavanomaista B-post apotoimintaa. Nyttemmin olen heltynyt sen verran, että ei tämä nyt hullumpi tieteistoimintapätkä ole. Ainakin parempi kuin Starship Troopersin jatko-osat. Ei se tietenkään poista kehnoa näyttelemistä, taikka muita ikävyyksiä, mutta oikeassa mielentilassa Sirius 6B:n ruosteenraiskaama visuaalisuus pelastaa paljon.

Vaikka tietenkin ihmistä muistuttavailla Screamerseilla koetetaan luoda sitä The Thingmäistä kehen voi luottaa kun kehenkään ei voi luottaa-rakennetta, niin kyllä ne piraijamaiset maarobotit onnistuvat luomaan paremmin uhkaa ja kauhua, ja ihmisrobotit tuntuvat vain pelkästään käytetyiltä.
Katsokaa nyt tätä, eikö olekin cool.

Ja niiden kohdalla käytetty stop motion-animaatiokin on enimmäkseen funkya.

Niin ja ajassa 44:17 näkyy mainiosti vaijeri jolla näyttelijä nykäistään taaksepäin.

Tähdet: ***
Sirius 6B - Tuhon planeetta