perjantai 2. maaliskuuta 2012

Terminator: Pelastus (Terminator: Salvation, 2009)

Tällä kertaa robotit eivät matkusta menneisyyteen (ts. nykyisyyteen), vaan vuonna 2003 vanki nimeltä Marcus (Sam Worthington) osoittaa katumusta teoistaan lahjoittamalla kehonsa Cyberdynen ihmiskokeisiin ja herää sitten tulevaisuudessa ihmetellen, että what's up doc?
Tulevaisuudessa ilmenee, että Marcus on kyborgi, siis sekä lihaa että metallia ja siten siis ulkopuolinen. Muut ihmiset haluavat tuhota tämän otuksen petturina ja koneet eivät nyt oikeastaan välitä tuon taivaallista hänestä, vaikka mies joutuukin koko ajan välikäteen sodassa koneita vastaan. Marcus päättää auttaa nousevaa kykyä, John Connoria (Christian Bale) ja siten hän osoittaa ihmisyytensä ja saa viimein kaipaamansa pelastuksensa.

Enpä olisi ikinä uskonut, että vastaan tulisi Terminator-elokuva joka saa arvostamaan, lähes ylistämään kolmatta osaa, mutta niin vain McG sellaisen jöötin väänsi, että sen rinnalla Koneiden Kapina on Blade Runner.

Aiemman elokuvan tavoin Pelastuksen kohdalla juoni on aika kökkö, mutta nyt huomio ei jää pelkästään irtokohtauksiin, efekteihin ja vastaavaan, vaan nyt sitä oikesti jälleen seuraa elokuvan tarinaa, mutta ei todellakaan hyvällä tavalla. Sillä nyt tarina on niin uskomattoman täynnä itserakkautta ja päättömyyksiä, että sitä ajattelee käsikirjoittajien inhoavan aiempia elokuvia, mutta haluavan silti ottaa kunnian niistä.

Miinusta:

- Sam Worthingtonin esittämä kyborgi, joka ei mitenkään sovi Terminatoriin, vaan vaikuttaa pikemmin joltain Judge Dreddista otetulta hahmolta.

- Se jättirobotti joka pienestä huvittavasta steampunkmaisuudestaan huolimatta kuuluisi Transformerseihin. Ja joistakin muista koneista, kuten niistä ihme matelijamallisista (hydrobot) tulee enemmän The Matrix mieleen kuin Terminator. Eikä unohdeta niitä moottoripyöräbotteja, jotka ovat kieltämättä aika tyylikkäitä, mutta en voi uskoa että nämä koneet rakentaisivat mitään niin epäkäytännöllistä kuin ne. Heti kun ne kellahtavat nurin, niin ne ovat hyödytöntä romurautaa.

- Osa näyttelijöistä on niin pahasti väärin valittu, että oikein nolottaa roolittajan puolesta.
Sam Worthington on tavanomaisen jäykkä itsensä, että sinänsä hän on sopivan robottimainen, mutta voi luoja että mies osaa olla kyllästyneen oloinen ja voiko joku muka kuvitella Anton Yelchinin Kyle Reesen kasvavan samaksi henkilöksi jota Michael Biehn esitti. Ja minusta Yelchin on muutoin ihan hyvä näyttelijä, että tällä kertaa rooli (tai ehkä pikemminkin ohjaaja) oli vain väärä. 
Eikä mikään ihme että Christian Bale oli menettänyt hermonsa tämän elokuvan kuvauksissa, sillä sen jatkuvan murjotuksen ja murinan ylläpitäminen lienee vaikeaa. Missä on se näyttelijä joka oli Amerikan Psykossa? Oli hän sentään sopivampi valinta rooliin kuin Nick Stahl.
No, ainakin Moon Bloodgood oli ihan hyvä, vaikka aikamoiseksi raakileeksi hahmonsa jäikin. Bryce Dallas Howardista on vaikea sanoa mitään, kun taustakukkasen rooli ei ole niitä kaikkein huomattavimpia. Howardin hahmo on sama jota Claire Danes esitti kolmannessa osassa ja jonka osoitettiin olevan tärkeä tulevaisuudessa, mutta miksi ylipäätään ottaa sama hahmo mukaan jos sellainen tungetaan mahdollisimman pieneen koloon ja pimeään?

- Suurin miinus löytyy kuitenkin itse tarinasta. Ei niinkään se että mukaan tuodaan uusia hahmoja ja käsitellään vaihtoehtoista keinoa esitellä masentavaa tulevaisuutta, sillä esimerkiksi Connorin oleminen hieman lähempänä rivisotilasta kuin varsinaista johtoasemaa oli ihan kiva juttu, mutta se tapa millä tämä elokuva ja sen hahmot liitettiin aiempiin elokuviin suututtaa. Koska tämä on kuitenkin käytännössä esiosa aiemmille elokuville, niin meidän tulisi muka uskoa, että tässä tapahtuvat seikat johtavat tuleviin (aiempiin) elokuviin ja tässä koetetaan ottaa liikaa kunnia siitä mitä aiemmissa elokuvissa tapahtui. Ja vaikka sitä voisi aluksi ajatella, että tekijät ovat vain halunneet kunnioittaa aiempia elokuvia tekemällä viittauksia niihin, niin suurin osa - ja niitä on paljon - toteutetaan kuitenkin siten, että ne eivät todellakaan vaikuta kunnianosoituksilta. Toki osa viittauksista on harmittomia ja ne kulkevat oikeassa aikajärjestyksessä (esim. Guns 'n Roses), mutta ikävästi ne ovat enimmäkseen sellaisia kuten se missä Marcus näyttää Reeselle kuinka aseen perään kannattaa sitoa naru ja "come with me if you want to live." Eli olivat ne isoja muistettavia juttuja, taikka pieniä yksityiskohtia, niin ne ovat saaneet nyt "syntynsä" Pelastuksessa.
Piti niitä kunnian ryöväämisenä tai ei, niin niitä on silti aivan liian paljon ja kömpelösti esitettyinä elokuva rupeaa niiden vuoksi lähentelemään jotain Mitäs Me Spartalaisia.
Tottakai se arpi aikuisen Connorin kasvoissa piti näyttää syntyvän juuri tässä tarinassa. 

Ja eipä siitä Marcusista ole juuri kummoiseksi punaiseksi langaksi, vaikka kuinka kunnia kaikesta annetaankin hänelle.

Plussaa:

- Vitseistä on luovuttu.

- Vaikkakin kaikkea on tungettu kuvaan aivan liian paljon mukaan, niin kyllähän elokuvassa on suht' kivan likainen ulkoasu.

- Michael Ironside.

- Ja minua nolottaa myöntää tämä, mutta oikeasti mielestäni paras juttu koko Pelastuksessa on se kohtaus kun Schwarzenegger-naamalla varustettu T-101 astuu esiin. Pidän siitä tietenkin siksi, että se muistuttaa ensimmäisestä elokuvasta ja se on selvästi tarkoituskin, koska hahmo on animoitu toisen näyttelijän päälle (Roland "Chip Rommel" Kickinger) näyttämään nuorelta Ahnuldilta. Vaikka tämä nyt kuuluukin sinne egoistiseen kunnian ryöväämiseen josta jo valitin, niin siltikin...
Samaan syssyyn voin todeta, että vaikka toteankin elokuvan parhaimman jutun olevan muistutus ensimmäisestä elokuvasta ja se tehdään nimenomaan Schwarzeneggerin avulla, ja vaikka Ahnuld on yhtä kuin Terminator, niin Terminator-elokuvan tekeminen ilman häntä osoittaa jonkinasteista muutosta (vaikka se tapahtuikin pitkälti pakon edessä), jota pidän positiivisena yrityksenä.

Terminator: Pelastus on McG-elokuva. Eli keskittymisvaikeuksinen oksennus, jota on vaikea suositella edes pelkäksi aivojen nollaus-viihteeksi, koska aivoja on vaikea nollata kun elokuva herättää alkukantaisia vihan tunteita. Hammasta purren elokuvasta voi silti löytää joitakin auttavia elementtejä, joskin todellinen pelastus on turhan kaukana.

Tähdet: *
Terminator: Pelastus

5 kommenttia:

Anzi kirjoitti...

Minä pidin tästä elokuvasta. Ihan oikeasti. En ymmärrä, miksi kaikki sitä niin haukkuvat, minusta tämä on oikein pätevä toimintaelokuva ja hyvä lisä Terminator-saagaan.

...noir kirjoitti...

Öö, okei.

Tuoppi kirjoitti...

Bale oli minusta yllättävän kesy Connorina. Olisin odottanut häneltä hieman rivakampaa otetta rooliinsa. Kaverin kun pitäisi olla ihmiskunnan pelastaja eikä mikään nurkassa itsekseen nyhjöttävä rivimies. Kuka tuommoista tyyppiä seuraisi ylipäätään mihinkään...

Ihmettelen myös miksi tätä sotaa käydään yhtäkkiä Mad Max maisemissa. Eihän Cameronin leffoissa homma niin mennyt. Ihan oli eri ympäristö ympärillä niissä pätkissä....

Sivustakatsoja kirjoitti...

Lainaus blogistani: Mitä odotin: nykyajan normin mukaista Hollywood-tusinaräiskettä, jonka terminaattorit olisivat paremmin sopineet johonkin Transformers-elokuvaan. Mitä sain: nykyajan normin mukaista Hollywood-tusinaräiskettä, jonka terminaattorit olisivat paremmin sopineet johonkin Transformers-elokuvaan. Joo, en jaksa innostua Transformerseista (en ole nähnyt yhtään), enkä tykännyt oikein tästäkään. Vaikka toisella katselukerralla (joo, katoin tän toistamiseen, kun sain dvd:n ilmaiseksi) annoinkin peräti kaksi tähteä, niin silti tää kulkee mukanani nimellä "Terminator - Haukotus".

...noir kirjoitti...

Tupis:
Minä luulen, että Terminator: Pelastus ei ollut alunperin Terminator-elokuva, vaan jokin oma kyberneettinen seikkailunsa jossa oli pääosassa tuo Worthingtonin Marcusbotti ja sitten se on kirjoitettu uudestaan Terminatoriksi ja Marcus on siirtynyt sen mukana.

Sivis: Juu, kävin lukaisemassa ne Teidän Termiskirjoitukset ja jos Pelastus ei aiheuttaisi kiukun tunteita, niin se voisi olla minustakin Terminator: Haukotus.
Nyt se kenties on pikemminkin Terminator: FUBAR