sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Lord of War (2005)

Kun ottaa huomioon Nicolas Cagen viimeisimmät elokuvat jo useamman vuoden ajalta, niin sitä ei millään meinaa muistaa että ainakaan 2000-luvulla olisi häneltä tullut mitään oikeasti hyvää. Herran nykyisellä osumatarkkuudella kun ei pystytä edes hukkumaan keskellä merta, mutta niin vain siellä Ghost Riderien (nyk. Ghost Twix) ja Wicker Shittien joukosta löytyy sellaisia herkkupaloja kuin Adaptation ja tämän intron johdattelemana vihjailtu Lord of War.

Elokuva alkaa yhdellä kaikkien aikojen tyylikkäimmällä alkutekstiosuudella, jossa näemme luodin matka valmistuksesta ihmisen otsaan.
Venäläissiirtolainen Yuri (Nicolas Cage) kertoo millaista oli elää Yhdysvaltojen Pikku Odessassa ja kyseessä on Henry Hill-meininkiä ja tokihan kaikki ovat Mafiaveljensä nähneet. Yuri innostui tavoittelemaan Amerikkalaista unelmaa asekauppojen avulla ja pian hänestä tulikin menestynyt bisnesmies. Yuri kantoi huolta narkkariveljestään Vitalysta (Jared Leto) ja huijasi huippumalli Avan (Bridget Moynahan) ihastumaan itseensä ja samalla välteltiin Interpolin agentti Valentinea (Ethan Hawke) joka otti kunniatehtäväkseen saada Yuri kiikkiin. Eli aika tuttua American Gangster-tarinaa, mutta sekaan on pistetty annos Thank You For Smokingia.
Kylmän sodan päättyminen oli kuin karkkipurkin avaaminen Yurille, mutta kun mukaan astuivat veritimantit, lapsisotilaat, omakohtainen tappamisen kokeminen ja alamäki jonka vuoksi Samu Sirkka alkoi kuiskuttelemaan moraalista ja etiikasta ja vaimollekin mentiin lupaamaan, että tuhon myyminen loppui siihen paikkaan, niin stoppi oli paikoillaan. Mutta niin vain vanhat tavat ja kumppanit alkoivat putkahdella pinnalle, eikä se ollut hyvä asia. Vai oliko?

Ehkei se, että Lord of War on hyvä elokuva pitäisi olla mikään yllätys, onhan käsikirjoituksen ja ohjauksen takana Andrew Niccol jonka uralta löytyy muun muassa The Truman Shown ja Gattacan kaltaisia loistoelokuvia, mutta samalla kun Niccol nostaa odotuksia, niin onneksi Cage laskee ne ja elokuvaa pääsee katsomaan puhtaalta pöydältä.
Ja kun nykyään Cagen elokuvia katsoessa on noussut hänen hiuksensa lähes pääosaan, niin todettakoon että herran kampaus on Lord of Warissa sopiva ja luonnollinen.

Lord of War on surumielinen, mutta ajoittain kieroutuneesti hauskakin elokuva jossa on mielenkiintoinen aihe ja hyvää työtä tekevät näyttelijät. Se tosin on aika sääli, että kun elokuva alkoi eräänlaisena poliittisena satiirina, niin se muuttui kuitenkin jossain vaiheessa tavanomaisemmaksi rikolliskertomukseksi (vaikka Hawken viranomainen pysyykin aika sivussa), mutta onneksi ainakin lopussa palattiin alkuun.

Tähdet: ****
Lord of War

5 kommenttia:

Tuoppi kirjoitti...

Jep, täst miekii tykkäsin. Ja se mainitsemasi alkutekstiosuus on kyllä aikasta vänkä :D

Pia kirjoitti...

Miekkosen letti osaa kyllä varastaa shown, joku bloggari aikoja sitten siitä muistaakseni postasikin.

Itekin rankkaisin tän leffan varmasti näyttelijän onnistuneimpiin, vaikka kieltämättä Con Airissa on jotain vinksahtanutta huumoriarvoa, joka sata kertaa nähtynä ja äijäily-meiningillä on melkoinen...pläjäys.

Se on semmonen keskiverto-näyttelijä tuo Cage.

...noir kirjoitti...

Onhan Cage tehnyt useamman leffan joista minä pidän suuresti ja joiden kohdalla pidän häntä erinomaisena näyttelijänä, mutta vastaavasti hän on tehnyt urallaan niin pahaa kuraa että sitä on vaikea uskoa.

Jotkut Cagen huonoissta elokuvista ovat varmasti ajatuksina kuulostaneet hyvältä:
- Next pohjautuu Philip K. Dickin tarinaan, joihin pohjautuvat myös Blade Runner ja A Scanner Darkly. Winning!
- The Wicker Man on on remake yhdestä kaikkien aikojen erilaisimmasta kauhuelokuvasta.
Winning!
- Ghost Rider on varma juttu koska sarjakuvaleffat ovat nyt supersuosittuja ja tämä hahmo on selvästikin muista poikkeava.
Winning!
- Bangkok Dangerousiin voidaan tehdä outo kansikuva.
Winning!

Con Air on mielestäni aivan uskomattoman huono elokuva, mutta vastaavasti juuri se tekee siitä hauskan. Jo pelkästään se miltä Cage näyttää Con Airissa saa uskomaan sen elokuvan olevan tarkoitettu komediaksi ja jos sen elokuvan katsoo aivot käännettynä off-asentoon, niin siinä on juuri tuota mainitsemaasi äijäily-meininkiä joka saa taputtamaan käsiä yhteen ja kuolan valumaan.

Mörri kirjoitti...

Hei mulla on ollu tää dvd vuosia kattomatta koska 1. ostin ku halvalla sain ja tavallaan kiinnosti juoneltaan mut 2. en oo voinu kattoo kun Cage on nii vidun ällö.
Ehkä tän postauksen rohkaisempana pistän sen pyörimään.

Con air alkaa hyvin, siis Malkovich+Buscemi+Trejo lupaa niin hyvää, mut sit lopussa kun ne syöksyy sinne jonnekki öö Vegasiin vai minnelie ja tulee semmosta jumala+amerikka paahtoo ett meikällä sulaa pää. Mut noiden kolmen ekaks mainitun näyttelijän takia katon sen aina ku tulee tv:stä, vaik meinaan tulla hulluksi.

...noir kirjoitti...

Minä pidän siitä kun kaikki ovat ihan kusi sukassa pelkäämässä Steve Buscemia ja sitten kun hän tapaa sen pikkutytön siellä keinuilla, niin hetken päästä sitä on ihan varma että Buscemi suurinpiirtein oli tanssinut Lambadaa työn veren suihkutessa ympäriinsä ja herra olikin tehnyt... ei mitään.