Levottomat Sydämet (Three of Hearts, 1993)

Kelly Lynch, Sherilyn Fenn ja William Baldwin. Siinäpä listaus näyttelijöistä joista kukin oli yhteen aikaan aika kovasssakin nosteessa, mutta nykyään saa nähdä jo hieman vaivaakin löytääkseen heidän uusimpia elokuva- ja tv-tuotoksiaan. No, William Baldwinista niin väliksi, mutta Fennin ja Lynchin voisi nostaa takaisin esille. Tosin Fennin kohdalla enemmänkin siksi, että hän on niin suloinen että tekisi mieli halipusia.

Ellen (Sherilyn Fenn) eroaa tyttöystävästään Conniesta (Kelly Lynch) koska kaipaa omaa tilaansa ja jos emme muuten ymmärtäisi heidän olevan lesboja, niin asiaa korostetaan sillä että Connie on olevinaan se prätkäjengiläisbutch, mutta sitä huomautusta kestää vain nanosekunnin. Toisaalla Julia Roberts-uskottava (yeah right) seksityöläinen Joe (William Baldwin) vikittelee vanhempia naisia ja välttelee vankilasta vapautunutta Harveyta (Tony Amendola) joka syyttää linnatuomiostaan juuri Joeta.
Connie on menossa sisarensa häihin ja palkkaa Joen esittämään miesystäväänsä. Conniella ja Joella synkkaa sen verran hyvin, että Connie pyytää Joeta pokaamaan Ellenin ja särkemään hänen sydämensä jotta Ellen ymmärtäisi palata Connien luokse. Odotetusti Joe alkaa oikeasti ihastumaan Elleniin ja päinvastoin, mikä saa Connien katumaan sopimusta ja myöskin Joen tuntemaan syyllisyyttä, sillä hän arvostaa ystävyyttään Connien kanssa. Ja arvatkaa vaan haluaako Joe enää bylsiä rahasta? No ei tietenkään, sillä eihän tälläisessä tarinassa ole luvallista jäädä prostituoiduksi.
Totuus paljastuu ja riitoja syntyy. Niin ja Harveykin pääsee apulaisineen hakkaamaan Joen.
Lopuksi Connie tyytyy sinkkuna oloon, kun taas välinsä paikanneet Joe ja Ellen voivat elää onnellisina elämiensä loppuun asti. Siinäpä teille taas yksi kiva opetus siitä, kuinka homoseksuaalisuudesta parannutaan. Onko tämä jonkun Perussuomalaisen käsikirjoittama?

Kyseessä oli jälleen elokuva sarjasta ihan kiva, joten vaikka tätä ei nyt mene pataluhaksi haukkumaankaan, niin eipä se myöskään varsinaisia kehuja herättele. Kuinkahan monta kertaa on jo ennen ja jälkeen tämän elokuvan tehty tarina, jossa joku palkkaa jonkinlaisen ns. seksiseuralaisen esittämään rakastettuaan ja se johtaa sitten oikeaan suhteeseen ja autuaaseen olotilaan.
Mikään homoseksuaalinen pariskunta ei tehnyt siitä mitenkään erikoista.
Ja vaikka kyseessä oli elokuva rakkaussuhteista, niin kipinöitä ei sinkoile mies-nais-parin, saati sitten nais-nais-parin kohdalla, vaikka ihan nice-nice-elokuva olikin kyseessä. Joten toki tämän katsoi sujuvasti läpi, mutta siihen se sitten jäikin.

Sivuosassa oleva Joe Pantoliano oli tapojensa mukaisesti varsin hyvä.

Tähdet: **
Levottomat Sydämet