Sherlock Holmes And The Secret Weapon (1943)

Guy Richien modernisoinnin jälkeen onkin hyvä vilkaista hieman tutummanoloista Sherlock Holmesia Basil Rathbonen esittämänä.

Natsit aikovat kaapata Sveitsiläisen tiedemiehen, tohtori Tobelin (William Post Jr.) koska arvon herra on kehitellyt pommin jonka Hitler haluaa itselleen voittaakseen sodan. Englantilaiset lähettävät kaksoisagenttina toimivan Sherlock Holmesin (Basil Rathbone) johtamaan natsit harhaan ja tuomaan tohtorin Englannin maaperälle turvaan. Tohtori Tobel saadaankin helposti Englantiin ja Holmesin kotiin jossa tavataan jostain syystä Benny Hillin mieleen tuova tohtori Watson (Nigel Bruce.) Holmesin poistuttua asunnosta Tobel tekee pahisilmeen ja huumaa Watsonin, eli voi jukra sentään. Tobel vierailee naisystävänsä Charlotten (Kaaren Verne) luona piirtämässä pikku-ukkoja. Tobel kolkataan, mutta seurauksena on pelkkä kuhmu ja Holmesin luona Tobelin ei tarvitse kertoa mitään tapahtumista, sillä Holmes huomaa Tobelin takissa puuteria ja tietää siksi, että Tobel huumasi Watsonin, kävi salaa tapaamassa Charlottea, tuli kolkatuksi ja on oikeasti hyvä tyyppi aiemmasta pahisilmeestään huolimatta, hän ei vain halunnut jostain syystä pyytää lupaa vierailla Charlotten luona.
Seuraavana päivänä brittisotilaat saavat testata Tobelin pommia ja,,, no,,, ei se mikään atomipommi ole.
Tobel katoaa ja Charlotte antaa Holmesille katoamisen varalta jätetetyn kirjekuoren, mutta kuori onkin avattu ja sisällä ollut paperi täynnä pikku-ukkoja on kadonnut ja tilalla on viesti "tapaamme taas herra Holmes" (tähän perään Kovan Lain dum-duh!), sillä professori Moriarty (Lionel Atwill) on asialla. Holmes naamioituu Corto Malteseksi ja lähtee kiertelemään kapakoita, ja pian tapaakin Moriartyn. Holmes suljetaan arkkuun josta hän vapautuu samantien.
Kotonaan Holmes saa nähtäväkseen Tobelin tikku-ukkopiirrokset, jotka ovat tietenkin salakirjoitusta joka ratkaistaan heti. Salakirjoitus paljastaa Tobelin kollegoiden nimet joista kukin on rakentanut toisistaan tietämättä yhden pommin osista ja vain yhdessä siitä tulee toimintakykyinen, ja nyt Moriarty jahtaa näitä henkilöitä, kuten tietenkin myös Holmes tekee. Alkaa taistelu aikaa vastaan näin kliseisesti todettuna.
Holmes naamioituu listan viimeiseksi henkilöksi ja antaa Moriartyn kaapata hänet päätyen siis itse leikkauspöydälle kuolemaan Moriartyn verenvalutuskidutuksessa, mutta onneksi Watson saapuu poliisien kanssa ajoissa paikalle. Holmes pelastuu, Moriarty pakenee omaan ansaluukkuunsa kuolemaan ja Tobel voi jatkaa pomminsa tekoa.

Secret Weapon on ihan sujuvaa jännitysnäytelmää joka ei nyt hirveästi saa innostumaan, mutta joka viihdyttää varsin mainiosti kestonsa ajan. Tarina on mukavaa soopaa ja näyttelijät ihan hyviä, ja varsinkin noista jälkimmäistä ajatellen Basil Rathbone oli erittäin mainio Sherlock Holmes. Rathbone on jo ulkoisesti mielestäni sopivan näköinen Holmesiksi, mutta hän osaa myös erinomaisesti olla luonteeltaan hyvin kuivan oloinen ja silti vekkulin poikamainen samanaikaisesti. Oli erittäin hauska katsella Rathbonea moninaisissa naamioissa, koska hän osasi onnistuneesti muuntaa ulkonäkönsä lisäksi myös luonnettaan pitäen silti kuitenkin muistissa kuka oikeasti on.

Jos jokin hiukan häiritsee elokuvaa katsellessa, on sen keinotekoinen ulkonäkö (ja ehkä ylipäätään natsit ilman Indianaa.) Kaikki paikat näyttävät liian lavastemaisilta ja vaikka oltaisiin satamassa, kadulla, taikka olohuoneessa niin tuntuu kuin katsoisi teatterilavalla olevia huojuvia pahvilavasteita. Tämä ei ole niinkään ongelma jos katsoo Secret Weaponin mustavalkoisena versiona, sillä vaikka se silloinkin on hieman keinotekoisen näköinen, niin asia vain korostuu väritetyssä versiossa.
Tietenkin tarkoitushan on katsoa aina mustavalkoelokuvat mustavalkoina eikös vaan, mutta mustavalkoversiossa ei pääse hykertelemään samalla lailla elokuvan day for night-kohtauksille.

Ihan kiva ja sujuva Holmesointi josta ei oikeastaan löydä suuttumiselle syitä, mutta jota ei kuitenkaan hehkuta kavereille että "duud se rokkas!"

Tähdet: ***
Sherlock Holmes And The Secret Weapon