"See Pinnochio, Snow White, Cinderella and Little Red Riding Hood as you've never seen or heard them before - with plenty of kinky encounters and erotic action that would make the Brothers Grimm blush."
Miten minulla tulee tuosta Pinokkion kirjoitusvirheestä mieleen jokin Onnen Päivien italialaishahmo. Arthur Fonzarelli, heyyy!
Sellainen laiska muka seksikäs poljento Silkkiä Ja Luoteja-tyyliin soi kun siirrymme katselemaan aika mummoutuneen oloista Marilyn Chambersia esittämässä,,, öö,,, Marilyn Chambersia? No kuitenkin, hän makoilee sängyssä kertomassa kuinka sadut ovat tärkeää kansanperinnettä ja kuinka hänkin on kuullut lapsena kaikki tutut sadut, mutta nyt hän kertoisi meille omat versionsa näistä klassikkotarinoista.
Aloittakaamme Punahilkalla. Siispä Punahilkka (joku seksikäs babe) menee isoäidin makuuhuoneeseen, jossa Brünon näköinen lihaskimppu odottaa. Punahilkka ei ehdi kyselemään miksi ja miksi, kun pitää ruveta bylsimään pehmorokin tahtiin. Luulen että isoäidin talo on tulessa, sillä makuuhuoneessa on ihan selvää savua ilmassa. Sitten puujalkavitsi siitä kuin Punahilkka on Little Red RIDING Hood. Tajusitteko? Kyljethän tässä repeävät kuin possulla Robert Irvinen grillissä.
Sitten vuoroon pääsee joku ilkeä noita, joka edustaa satujen perinteistä ilkimystä ollen vähän niin kuin joku Pahatar. Suttuisesti meikattu noita (joku seksikäs babe) hämmentää padassaan oletettavasti hiilihappojäätä ja rupeaa sitten strippaamaan jonkinlaisen gregoriantanssimusiikin tahtiin.
Seuraavassa tarinassa joku seksikäs babe (joku seksikäs babe) haaveilee kohtaavansa ilmeisesti Prinssi Rohkean, joka ratsastaisi valkealla hevosella ja tappaisi lohikäärmeritarin ruusulla. Onhan se siis melkein sama asia kun joku hippimekkoon pukeutunut mies tulee ja pökkii naista puun juurella.
Vuoroon pääsee jokin okkultismikirja jonka vuoksi satunnaiset ihmiset jäävät varmaankin jonkin loitsun huumaamiksi ja harrastavat esiaviollista seksuaalista kanssakäymistä ja jukra, musiikki kuulostaa ihan Jan Hammerilta. Tätäkö hän päätyi tekemään Miami Vicen jälkeen.
Tuhkimo (joku seksikäs babe) asuu ilkeiden sisarpuoliensa kanssa, mutta heti kun Tuhkimo pukee ylleen seksikkäät vaatteet alistuvat sisarpuolet hänen valtaansa ja vaatteet voidaan riisua koska nyt alkaa lesbiaaninen tutkimusmatka. Ja on siellä mukana kenkäfetissiäkin.
Lumikki (elokuvan seksikkäin babe) strippaa.
Viimeisessä tarinassa on joku hyypiö jolla on puhallettava nukke, joka sitten muuttuu eräänlaiseksi naispuoliseksi Pinokkioksi josta en aio mainita sitä helpointa vitsiä. Pinokkio (joku seksikäs babe) ja hyypiö mamboavat.
Marilyn Chambers sulkee satukirjansa ja antautuu haureuteen oman Pinokkionsa kanssa.
Okei, Naughty Fairy Tales on taas niitä laatuteoksia jotka tarjoavat harhauttavaa informaatioa riippuen lähteestä josta sellaista etsii ja niitä vaihtoehtoja ei ole kovinkaan montaa. Kansi tarjoaa eri nimeä ohjaajalle kuin IMDb ja elokuvan nimikin vaihtuu jossain vaiheessa, pituus muuttuu kahdesta tunnista 55 minuuttiin, etc. Siispä jotta olisi varma että linkittäisi elokuvan oikeaan sivuun, saa nähdäkin jo hieman vaivaa ja se on paljon enemmän mitä tekijät pistivät tähän elokuvan harhanäkyyn.
Minulla ei rehellisesti sanoen ole hajuakaan kuka näyttelijä näyttelee mitäkin roolia tässä elokuvassa. Ainoat jotka tunnistan ovat Marilyn Chambers ja Misty Mundae, loput ovat ketä lie. Kukaan ei tietenkään ole saanut varsinaista roolinimeä, vaikka osa hahmoista onkin tunnistettavissa tarinoiden perusteella, mutta kaikki kertomukset on tehty samanlaisina kotivideotason Playboy-pehmoerotiikkana jossa henkilöt hiveltävät toisiaan pehmeän valaistuksen turvin äänettä, vain löysän musiikin ollessa pinnalla. Eipä sillä siis taida olla väliä keitä kukin esittää, tai keitä he oikeasti ovat. Kunhan ovat vain pässin näköisiä pallinaamamiehiä koskettelemassa naisia joihin heillä ei olisi mitään mahdollisuuksia oikeassa elämässä. Siis vähän niin kuin minulla, paitsi että nämä tämän elokuvan miesesiintyjät sentään ovat elokuvassa, kun minä tyydyn Peeping Tom-meininkiin.
Ja kun tulin maininneeksi Misty Mundaen toisena tunnistamanani esiintyjänä, niin tämä mainostettu neiti ei sitten esiinny itse Naughty Fairy Talessa, vaan pelkästään tarkalleen kannessa mainituissa ekstroissa. No, jos oikein tarkkoja ollaan niin Misty Mundae ei esiinny tähän elokuvaan liittyvissä ekstroissa, vaan oman elokuvansa trailereissa. Hahaha! Sehän on vähän niin kuin väittäisi Clive Owenin olevan American Pie: The Naked Milessa jos kyseisen elokuvan bonuksissa olisi Gosford Parkin traileri.
Halvan näköistä, innotonta, uskoakseni eroottiseksi tarkoitettua silmäpuolikädettömien tekemää aivojen nollausta, jossa parasta antia oli strippaava Lumikki. Kuten Predator sanoisi: "Hrrrr."
Niin ja mitään ei sitten oikeasti näytetä, joten jossain Ratulassakin on enemmän seksiä tarjolla ja siihen liittyen ihan ilman mitään pornograafisia visioita tahdon mainita, että Anu Harkki on julmetun kaunis nainen.
Tähdet: *
Naughty Fairy Tales
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti