maanantai 13. joulukuuta 2010

Jos Katseet Tappaisivat (If Looks Could Kill / Teen Agent, 1991)

Joskus elokuvamaailma ei ole reilu,,,

ja joskus on.


Palaamme tuohon, kunhan ensin otamme esille jälleen yhden 21 Jump Street-maininnan.
Kun Johnny Depp kyllästyi teinitähteyteen tuossa äsken mainitussa teinidraamakyttäsarjassa, astui hänen tilalleen pääosan kaunistukseksi/komistukseksi Richard Grieco.

Tietenkin 21 Jump Street teki myös Griecosta tähden ja sen seurauksena odotettavissa oli tv-tähdeyden siirto elokuviin, mutta vaikka Grieco saikin lähtölaukaukseksi tämän mainion Bond-modernisoinnin, tai parodian jos asian haluaa siten nähdä, niin Johnny Deppia ei Griecosta tullut. Se ettei Grieco pystynyt pitämään yllä tähteyttään, tai ainakaan sellaisena kuin se oli vuonna 1991, tuskin on lopulta mikään suuri menetys. Sillä toisin kuin Depp, Griecosta ei tehtyjen elokuviensa perusteella ole kovinkaan monipuoliseksi esiintyjäksi ja kotonaan hän tuntuukin olevan suoraan videolle-sarjan tuotoksissa. Mutta mitäpä tuosta, sillä tunnetusti sokea kana löytää jyvän vaikka salama ei iskekään kahta kertaa samaan paikkaan ja sen ansiosta meillä on tämä mainio nuorisoBond. Se riittää.

Vaikka elokuvamaailman kummallisuuksiin kuuluvatkin sellaiset mystisyydet, kuten että heikko XXX sai jatkoa, mutta Jos Katseet Tappaisivat ei ja JKT on huomattavasti parempi vaihtoehtoBond.

Joskus elokuvamaailma ei ole reilu.

Michael Corben (Richard Grieco) on huoleton nuorukainen joka koulun päättäjäisissäkin kuuntelee korvalappustereoilla rokkimöykkää. Vau!
Koulussa löysäily kostautuu kuitenkin reputtamisella ja penkin alle menneet Ranskanopinnot voisi korjata kesäkurssilla jossa sopivasti aiotaan ekskursiolle Ranskanmaalle.
Toisaalla saamme kuulla eri maiden valtiovarainministereiden kokevan kuoleman yksi toisensa perään ja Euroopan talousyhteisön johtajan, Augustus Sterankon (Roger Rees) oletetaan olevan seuraava uhri. Asiaa tutkinut superagentti Blade (Roger Daltrey) löydetään kuolleena, joten tilalle tarvitaan toinen ja tämä toinen on hyvin, hyvin,,, hyvin salainen CIA:n agentti. Jopa niin salainen ettei kukaan tunnu edes tietävän kuka hän on, saati sitten minkä näköinen. Tiedetään vain että hän käyttää nimeä Michael Corben. Se mitä eri maiden kollektiivinen agentuuri ei tiedä, on että juuri Steranko on syypää valtiovarainministereiden ja Bladen kuolemiin. Steranko kun tuttuun maailmanvalloittajarikollisen luonteelle sopivasti haluaa saada euroopan kultavarat omaan haltuunsa, sulattaa ne, tehdä niistä omalla kasvoillaan koristettuja kolikoita joiden avulla voisi sitten hallita omaa Sterankolandiaan.
Tieto uudesta agentista päätyy samantien Sterankon korviin ja miehen tuima apulainen Ilsa Grunt (Linda Hunt) käy samantien tappamassa miehen. Tietenkin oikea päähenkilömme, Michael Corben päätyy vahingossa saamaan juuri kuolleen kaimansa lentolipun ensimmäiseen luokkaan, kun muut Ranskan-matkan oppilaat joutuvat tyytymään turistiluokkaan. Michaelin opettaja, rouva Grober (Robin Bartlett) on luonnollisestikin kiukkuinen, kun koulun Ferris Bueller tuntuu jatkavan samalla löysäilyn tiellä, sillä eihän hän voi tietää Michaelin olevan ensimmäisessä luokassa toisen ihmisen lipulla. Ja Michael itse, hän ei vain välitä sillä lahjahevosen suuhun ei katsota.
Ranskaan saavuttuaan Michael tulee tiedustelupalvelun kaappaamaksi, sillä nämä henkilöt luulevat opiskelija-Corbenia agentti-Corbeniksi. Samalla tietenkin Ilsa luulee tappaneensa väärän henkilön ja että Michaelin perässä oleva rouva Grober on salainen agentti peitenimeltään Ranskanopettaja.
Michael viedään maanalaiseen tukikohtaan jossa toimitaan kuin Q:n laboratorioissa ikään ja Michaelkin päätyy saamaan kaikenmoisia hassuja teknisiä apuvälineitä. Michael itse on tietenkin ihan pihalla tapahtumista, mutta röntgenlasit, muoviräjähdepurukumi, imukuppilenkkitossut ja cool urheiluauto saavat Michael leikkimään mukana. Otetaan tämä loman kannalta ja sanotaan sitten jossain vaiheessa, että sori vaan, Te erehdyitte, ei muistella pahalla.
Samaan aikaan rouva Grober aiheuttaa itselleen lisää ongelmia etsiessään elämästään nauttivaa Michaelia ja nyt myös Britannian ja Amerikan tiedustelupalvelut luulevat Groberin olevan mahdollisesti Michaelin henkeä uhkaava agentti, Ranskanopettaja.
Ilsa lähettää rautakätisen rock-yhtye Interpolin jäseneltä näyttävän Zigesfeldin (Tom Rack) Michaelin perään, mutta vaarasta tietämätön Michael laukaisee vahingossa raketin autostaan tuhoten Zigesfeldin ajoneuvon. Samalla Michael tapaa Mariskan (Gabrielle Anwar) ja päätyy seuraamaan häntä hienostoväen juhliin ja korttipeliin jota johtaa Augustus Steranko. Tietämättä olevansa juuri sen henkilön luona jota oikea agentti Corben oli tulossa suojelemaan, (niin juuri, tiedustelupalveluthan uskovat Sterankon olevan seuraava uhri ja Corbenin tehtävä on siis suojella häntä, kun taas Steranko taas haluaa päästää Corbenin hengiltä jotta tämä ei saisi tietää totuutta) Michael päätyy huijaamaan korttipelissä ja voittamaan Sterankon, joka tietenkin luulee Michaelin tulleen varta vasten ärsyttämään häntä. Kohta Sterankon gorillat tulevatkin osoittelemaan pyssyillä Michaelia, mutta onneksi Michael laukaisee vahingossa smokkinsa unikaasusuihkut ja tainnuttaa ilkimykset.

Muualla rouva Grober välttyy täpärästi pahisten ja hyvisten salamurhilta kun nämä päätyvät toistuvasti tappamaan toisensa. Hauskasti tiedustelupalvelut ovat ihan pihalla Groberin kohdalla ja heidän tietojensa mukaan Grober on kuolleeksi luultu toisessa maailmansodassa toiminut kylmäverinen murhaaja ja että Groberin seurassa olevat Michaelin luokkatoverit ovat palkkasotureita. Wikileakskö se niitä tietoja käsittelee.
Michael päätyy Mariskan kaappaamaksi ja samalla ilmenee, että neiti on Sterankon tapattaman agentti Bladen tytär. Siispä tietenkin Mariska saa Michaelin uskomaan Sterankon olevan valtiovarainministereiden murhien takana ja suunnittelevan maailmanherruutta ja tokihan Michael päättää auttaa Mariskaa estämään Sterankon toimet. Tässä vaiheessa elokuva alkaa käsittelemään aihettaan liian vakavasti ja aiempaa huumoria vähennetään suoraviivaisemman toiminnan tieltä. Mikä tosin ei tarkoita, ettäkö elokuvasta tulisi vakava, pelkästään vakavampi.
Mariska ja Michael matkustavat Sterankon linnan luokse, jonne Zigesfeld tuo tapettavaksi Groberin ja oppilaat, eli Ranskanopettajan ja palkkasoturit. Nämä puolestaan luulevat olevansa turistimatkalla. Michaelin ja Mariskan operaatio roiskuu samantien käsille, kun he päätyvät ennen kissan sanomista Sterankon vangeiksi.
Nyt kellarissa ovat Grober oppilaineen vaarassa upota kiehuvaan kultaan, kun taas yläkerran juhlallisuuksissa Euroopan valtioiden johtajat ovat nauttimaisillaan myrkkydrinkkejä ja kuolleesta Corbenista luodaan sitten terroristi joka oli tullut aikeinaan tappaa ihan helkutisti populaa.
Onneksi Michaelilla on räjähdepurukuminsa ja sen avulla alkaa matka vapauteen. Michael vapauttaa Groberin ja oppilaat, Hysteeriselle opettajalle annetaan uzi käteen ja todetaan, että:
Mrs. Grober, there's no time to explain. But from now on, you are The French Teacher.”

Michael tappelee hyvin Tuomion Temppelimäisessä kohtauksessa Zigesfeldin kanssa ja rautakäsi päättää kuolla.
Euroopan johtajat pelastetaan ja Sterankon on aika paeta, Mariska otetaan mukaan panttivangiksi. Steranko, Ilsa ja Mariska ovat kultalastilla varustetussa helikopterissa. Painoa on liikaa, joten ensin pudotetaan Mariska alas, sitten potkitaan Ilsa kuolemaan ja lopulta Michael ammuskelee helikopterin hajalle ja Steranko syöksyy kolikoineen omaan kuolemaansa.
Maailma on pelastettu, tyttö saatu käsivarsille, eivätkä tiedusteluorganisaatiot vieläkään ole kärryillä tapahtumista.


En olekaan aiemmin tehnyt tätä yhteyttä, mutta tämä onkin hyvin samankaltainen elokuva kuin True Lies. Ei ehkä niinkään tarinallisesti, mutta molemmat ovat ottaneet selkeästikin vaikutteita samoista lähteistä (esim. 007 ja Indiana Jones) ja molemmat on tehty esikuviaan kunnioittaen kieli vahvasti poskessa. Molemmissa väärinkäsitykset aiheuttavat hupaisia hetkiä ja nuo väärinkäsitykset ratkaisevat ongelmia ensin aiheutettuaan niitä. Toki myönnettäköön ettei tekisi heikkoakaan todeta True Liesin olevan huomattavasti parempi elokuva, mutta ei Jos Katseet Tappaisivat missään nimessä huono ole, päinvastoin.

Kuten elokuvan vaihtoehtoinen englanninkielinen nimi kertoo, tämä on Teen Agent ja siten siis ennenkaikkea nuorisoelokuva, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole lapsellinen versio James Bondista. Emme siis puhu samaan hengenvetoon Cody Banksista.
Jos Katseet Tappaisivat voisi hyvinkin olla pre Daniel Craig-Bond, sillä jos elokuvan päähenkilön ikää nostetaan ja muutama kevyempi vitsi muutetaan, niin kyseessä olisi tyylipuhdas 007-elokuva. Tähän onkin jo mainio viittaus siinä kun Michael saapuu ensimmäisen kerran sinne tiedustelupalvelun maanalaiseen tukikohtaan ja saa käsiinsä teknovarusteensa. Tiedustelupalvelu uskoi Corbenin olevan vanhempi mieshenkilö, joten hänelle varatut kamppeet olivat visuaalisesti enemmän Bondmaisia ja vaikka tilalle tulivat lenkkarit sun muut, niin toimintaperiaate on silkkaa Hänen Majestettiinsa Salaista Palvelua.
Roger Reesin Steranko on ihan selkeä Bondroisto, kuten myös kaulakoruaan ruoskana käyttävä Ilsa ja rautakätinen Zigesfeld. Tilanteet ja tapahtumapaikat ovat myöskin erittäin Bondmaisia.

Hitto! Elokuvan kansikin muistuttaa Bondeista.
Siltikään elokuva ei jää pelkäksi Bond-apinoinniksi, sillä noin tunnin verran elokuva kiusaa esikuvaansa mukavan ironisesti ja vasta loppupuolella liian suoraviivaisen toiminnan saadessa enemmän tilaa, alkoi elokuva muuttuvan turhan jäykkäniskaiseksi ja Bondin latuja kulkevaksi, sen sijaan että olisi vitsaillut tekevänsä niin.


Richard Grieco on hiukan hengetön pääosassa, mutta ihan kelpo teiniagentti.

Elokuvan nautinnollisimmat roolisuoritukset tulevat kuitenkin Roger Reesilta ja Linda Huntilta. Rees on sopivan egoistinen ja ylväs maailmanherruusroistoksi ja Linda Hunt on aivan loistava (aivan loistava) Sterankon oikeana kätenä ja vaikka hän onkin Oddjobin kaltainen apulainen, niin hän on myös oikeasti uhkaavan oloinen.
Erittäin mainio oli myös Felix Leiterin kaltaisessa roolissa oleva Michael Siberry.


Ei tätä nyt kuitenkaan voi mennä miksikään klassikoksi haukkumaan, mutta erittäin mainiosta toimintakomediasta on kyse.

Mielelläni siis olisin nähnyt tämän elokuvan saavan jatkoa.

Michael Corben: ”I'll nail your ass to the wall.”
Augustus Steranko: ”That sounds very painful.”


Tähdet: ***
Jos Katseet Tappaisivat

..NOIR

Ei kommentteja: