The Cannibal Collection

HUOMIO!
TÄMÄ ARVOSTELUOSUUS SISÄLTÄÄ HELVETIN HUONOA KIELENKÄYTTÖÄ JA LOUKKAA KANNIBAALIELOKUVIEN YSTÄVIEN MAHDOLLISTA ÄLYKKYYTTÄ.

The Cannibal Collection (Last Cannibal World / Amazonia: The Catherine Miles Story / Man From Deep River)

Sain tämän Cannibal Collection-boxin syntymäpäivälahjaksi siskoltani ja päätin tuolloin että teen kaikista boxin kolmesta elokuvasta yhteisen arvostelun, olivat ne sitten keskenään kuinka erilaisia tahansa. Olihan joku neropatti katsonut niiden tekevän jonkinlaisen kokonaisuuden ja siksi alunperin asettanut ne yhteen pakettiin.

Minä en ole kannibaalielokuvien ystävä. Itseasiassa jos katsotte tämän blogin ensimmäistä arvostelua, on se tehty kannibaaligenren kenties onnistuneimmasta elokuvasta ja en ollut sillekään järin ystävällinen. Joten jos genren paras elokuva saa hakut, niin mitä mahdollisuuksia muilla sitten on? Eipä juuri mitään.

Päätös siskoltani ostaa tämä boxi syntymäpäiväkseni oli kyllä looginen. Paketin kansi on ihan coolin näköinen, nämä boxin elokuvat ovat kauhussa jonkinlaista statusta keränneitä ja lahjan saaja on suuri kauhuelokuvien ystävä. Mutta on olemassa hyvää kauhua ja on olemassa huonoa kauhua, ja valtaosa on sitä jälkimmäistä.
-

Last Cannibal World (Ultimo Mondo Cannibale, 1977)
Katsoin elokuvaa 20 minuuttia kun minun oli pakko palata 10 minuuttia taaksepäin koska olin ihan varma että levy oli skipannut kohtauksia, mutta näin ei ollut. Kyse ei ole siitä ettäkö tarina olisi vaikesti seurattava, vaan siitä että ohjaaja on näemmä päättänyt unohtaa kärsivällisyyden kasvattaa elokuvan tarinaa ja vain mielummin hyppää lähes itse asiaan.

Elokuva alkaa näyttämällä kuinka joukko huonosti näytteleviä ihmisiä tekee lentokoneellaan pakkolaskun jonnekin viidakkoon. Pakkolasku oli ideana aivan turha, sillä he laskeutuivat täsmälleen sinne minne olivat menossakin. Kaipa sillä vain koetettiin saada aikaan jokin jännittävä kohtaus.
Leiri jonne he olivat aikeissakin mennä osoittautui tyhjäksi ja sitten nähdäänkin jo kannibaaleja syömässä mitä ilmeisemmin juuri leirin asukkaita. Ja nyt tuli se osuus jossa luulin levyn skipanneen. Yht'äkkiä jäljellä oli vain yksi heistä lentokoneella tulleista. Mihin helvettiin ne muut katosivat? Ilmeisesti he kuolivat.
Elossa oleva mies, Robert Harper (Massimo Foschi) jää kivikautisen kannibaaliheimon vangiksi, hengailee siellä hetken ja lopulta pakenee. Niin ja sitten selviää että yksi aiemmin kuolleeksi luulemani Harperin kaveri, Rolf (Ivan Rassimov) onkin elossa. No, onneksi Rolf kuitenkin kuolee, niin päästiin siitäkin eroon.

Kuten joka helvetin yhtä paskassa kannibaalielokuvassa on tässäkin paljon alastomuutta, vitun huonoja veriefektejä ja maailman paskinta näyttelemistä. Puhumattakaan ohjauksesta joka saa Uwe Bollin ja Ulli Lommelin vaikuttamaan neroilta.
Ruggero Deodato ei ole hyvä elokuvaohjaaja. Hän on parhaimmillaankin keskinkertainen ohjaajana, mutta näemmä hyvä markkinamies kun on saanut niin monet innostumaan tälläisestä sonnasta.

Last Cannibal World on hirveää mölinää, puuduttavan tylsä ja lähes joka osa-alueeltaan huonosti toteutettu.
No, oli tässä sentään välillä ihan mukavan kuuloista musiikkia.

-
Amazonia: The Catherine Miles Story (Schiave Bianche: Violenza In Amazzonia, 1985)
Opiskelija Catherine Miles lähtee viettämään kesälomaa vanhempiensa luokse Amazoniaan ja tietenkin jokin alkuasukasheimo lahtaa (vai lahtaako, hmm???) koko populan Catherinea lukuunottamatta. He nappaavat Catherinen mukaansa ja kulkevat synkässä viidakossa joka muistuttaa kovasti normaalia Suomalaista kaupunginpuistoa.

Kuten asiaan kuuluu mukana on paljon paljasta pintaa, mutta kannibaalielokuva tämä ei ole ja siksi ihmettelenkin että miksi se on laitettu tähän kokoelmaan mukaan. Se on katsokaas se naapuriheimo jotka ovat kannibaaleja, nämä Catherinen kaapanneet ovat vain sadisteja. Se ettei Amazonia ole kannibaalielokua ei tee siitä yhtään Last Cannibal Worldia parempaa, vaan se on lähes yhtä paska. Amazonia on helvetin hidas, se on valaistu kuin jokin Kauniit Ja Rohkeat, siinä on huonosti tehdyt maskeeraukset, huonot näyttelijät ja elokuvan kertojaääni on monotonisuudessaan jopa Ari Koivusta masentavampi.
Amazonia on kuin Mowgli ja onttoilmeinen tyttöystävänsä Big Brotherissa. Eli joukko alastomia ihmisiä hengailee kameran edessä ja osoittaa kiinnostuksensa seksiin. Jos sellaista haluaa nähdä niin on pahasti avun tarpeessa.

Tässä oli yksi hyvä idea jota hyödynnetään ihan elokuvan alussa. Elokuvan tarina nimittäin kerrotaan takauman takautumana. Elokuva alkaa nimittäin sillä että Catherine Miles kertoo tarinaansa toimittajalle, josta siirrytään tarinassa esiintyvään oikeudenkäyntiin jossa Miles kertoo itse elokuvan tarinaa.

-
Man From Deep River (Il Paese Del Sesso Selvaggio, 1972)
Tässä elokuvassa on jopa kaksi erinomaista seikkaa: Sen musiikki on loistavaa ja tässä versiossa on alkuperäinen italialasiääniraita eikä kökköä dubbausta.
Itse elokuva sen sijaan... Perusroskaa.

Valokuvaaja John Bradley (Ivan Rassimov) kulkee veneellä eteenpäin kunnes alkuasukasheimo iskee kimppuun kuin sika limppuun. Ja tarinana tämä on lähes identtinen Amazonian kanssa. Eli Bradley kaapataan ja hiljalleen hänestä tulee osa heimoa. Sitten hengaillaan, kidutetaan niin päähenkilöä kuin katsojaakin ja ohimennen osoitetaan kannibaalien olemassaolo.

Kuten Amazonia, ei Man From Deep River ole myöskään mikään kannibaalielokuva ja kuten Amazonian kohdalla, se ei tee Man From Deep Riveristä yhtään sen parempaa kuin Last Cannibal Worldista. Itse elokuva on edelleenkin valju, kömpelö ja seksikäs kuin Suomalainen glamourtanssija.
Tarpeetonta sensaatiohakuista väkivaltaa ja onnetonta näyttelemistä.

Suurena plussana tälle elokuvalle on kuitenkin sen musiikki. Pitääkin katsoa jos sen score olisi saatavilla.

-
Kenties minun on mainittava, että kun tuosta ylempänä tuli jo selville että kaksi Cannibal Collectionin kolmesta elokuvasta ei ole oikeasti kannibaalielokuvia, vaikka ne ymmärretävästi siihen genreen asetetaankin, niin osa kommenteista täällä on osoitettu koko lajityyppiä kohtaan. Toivottavasti huomaatte ilman jatkuvaa mainintaa milloin puhun genrestä ja milloin näistä yksittäisistä elokuvista. Minä en todellakaan ole tämän genren ystävä, joten antanette anteeksi ilkeät sanani.

Soo soo Future Film kun olette kusettaneet ostajia kannibaalikokoelmalla joista vain yksi on kannibaalielokuva. Jos olette vain maahantuojia, ettekä ole nimen kanssa mitenkään vastuullisia, niin olisitte vaihtaneet sen nimen johonkin ihan muuhun... Tai vielä parempi... Ette olisi julkaissut sitä laisinkaan.

Miksi aina näillä kannibaaliheimon jäsenillä on kaikilla täsmälleen samanlainen musta moppitukka.
Yhteistä kannibaalielokuville on se, että ne ovat kaikki ihan helvetin rumia. Jokaisessa on tarpeettomia eläinten tappoja jostain syystä mukana. Jokaisen näyttelijätyö saavat oman ala-asteen joulujuhlat vaikuttamaan Actor's Studiolta. Ja yhteenkään näistä ei ole vaivauduttu kirjoittamaan juonta hevonvitun vertaa. Joku saattaa väittää että nämä elokuvat kuvaavat hyvin kaupunkilaisten taantumista alkukantaisiksi ja täten osoittavat jokaisen meidän sisällä asustavan pienen kannibaalin, mutta hän joku liioittelee. Ne saattavat kuvata taantumista, mutta se taantuminen ei ole ensinkään hyvin kuvattua ja toisekseen se taantuminen saattaa lähes koomaan asti.
Olen varma että näitä on tehty alunperin ilman taiteellisia ambitioita ja vain ja ainoastaan rahastuksen maku suussa. Jos paskaa myy väkivaltaisena ja raakana, niin jokainen puoliaivo on ihan innoissaan. Tälläisiä elokuvia alaikäiset luulevat hyviksi, koska ovat kuulleet niiden olleen kiellettyjä Suomessa ja vanhemmat luulevat niitä hyviksi, koska olivat nähneet niitä joltain räkäiseltä kopion kopiolta ja ajan kultaamana muistavat väärin.
Jos olet paskojen elokuvien ystävä, niin katso Cannibal Collectionin elokuvat. Tai lähes mitä tahansa tämän genren edustajaa.

Kertokaapa minulle että miksi nämä kannibaalit syövät aina uhrinsa verisen raakoina, kun ovat kerran kuitenkin jo keksineet tulen?
Ei näitä ole aikoinaan Suomessa kielletty väkivallan vuoksi, vaan koska ne ovat niin saatanan tyhmiä.

Nämä elokuvat saavat täsmälleen niin monta tähteä kuin ansaitsevatkin.

Last Cannibal World: ~
Amazonia: The Catherine Miles Story: ~
Man From Deep River: *
...NOIR