Mutta miten laatia tuo toppilista? Tieteiselokuviahan on jos jonkinlaista ja kiteyttäminen ne vaivaiseen 21 kappaleeseen voi osoittautua mahdottomaksi. Siispä rajauksia käyttöön, koska niiden avulla tehtävään saa ensinnäkin jotain tolkkua ja toisekseen niiden avulla sen saa ylipäätään suoritettua. Mikä muuten sitten johti siihen, että tein listasta top kympin, mutta pistin jokaiseen valintaan lisäsuosituksia.
Hankalinta oli lopulta päättää mikä edes omasta mielestä on sci-fiä. Pelkästään futuristiset laitteet eivät tee lopputuloksesta tieteiselokuvaa, sillä vaikka esimerkiksi The Matrixin voi luokitella sci-fiksi, niin itse näen sen ensisijaisesti toimintaelokuvana ja vasta sitten tieteiselokuvana (jos vielä ihan silloinkaan). Samalla tavalla Tähtien Sodat eivät ole sci-fiä vain koska ne tapahtuvat kaukaisessa galaksissa, koska ne tuntuvat olevan kuitenkin lähempänä jotain Taru Sormusten Herraa kuin Solarista. Outland ei ole tieteiselokuva, se on western (kirjaimellisesti Sheriffi). Alien on kauhua.
Itse yleensä hieman tulkitsen tieteisgenreä siten, että siinä on ensinnäkin vahva painotus juuri tieteessä, ei mystiikassa ja toiseksi sen täytyy olla mahdoton tuntemassamme todellisuudessa. Mutta ei tässä kuitenkaan mistään kiveen hakatusta tulkinnasta ole kyse, sillä tuollon joutuisin jättämään pois sellaisia elokuvia joiden itse sanon olevan sci-fiä, mutta ei niin kuin sen luulisi olevan. Joten kenties tärkeintä on se, että tieteiselokuvaa katsoessa ei ehkä ajattele sen sopivan mihinkään muuhun lajityyppiin, mutta ainakin se pistää ajattelemaan.
1. Apinoiden Planeetta (Planet of the Apes, 1968)
Erittäin pessimistinen kuvaus lajien kehityksestä jossa osoitetaan, että vaikka toivoisi olemassa olevan jotain parempaa kuin ihminen, niin ei ole. Eikä se ihminen itsekään sitä ole.
Elokuva sisältää myös yhden kaikkien aikojen hienoimmista lopetuksista.
2. Terminator - Tuhoaja (The Terminator, 1984)
Ihmisen ja koneen suhteen kylmäävintä antia. Terminator on hyvin tiukaksi puserrettu tuotos josta kaikki ylimääräinen on karsittu pois ja samalla se on yksi koskettavimpia rakkaustarinoita joita saan äkkiseltään päähäni.
Katso myös: Mark 13 (Hardware, 1990), Tetsuo (1989), Robocop (1987), Metropolis (1927).
3. Blade Runner (1982)
Melkein tuntuu siltä, että minun pitäisi jäävätä itseni tämän elokuvan kohdalta, koska Philip K. Dick on suosikkikirjailijani, mutta Blade Runnerin inhimillisyyden tavoittelu mainosvaloisessa teknohelvetissä on niin onnistuneesti totetutettu, että olisi synti jättää tämä elokuva pois. Mielenkiintoisesti Blade Runner ja Terminator molemmat kuvaavat ihmisen ja koneen suhdetta, mutta siinä missä Terminatorissa koneet pitävät ihmisiä rikkaruohoina, haluavat Blade Runnerin replikantit vain olla noita hauraita olentoja.
4. Repo Man (1984)
Repo Man ei ehkä äkkiseltään vaikuta kaikkein scifeimmältä elokuvalta, sillä se näyttää pitkälti tapahtuvan juuri siellä missä sinäkin nyt olet. Mutta elokuvan yhteiskuntasatiiri osoittaa, että todellisuus voi olla joskus niin bizarre että sen täytyy olla sci-fiä. Eli kaiken tieteistarinoinnin ei tarvitse olla lopulta niin kovin kaukaista. Yhteiskuntakriittisyys riittää.
Katso myös: Starship Troopers (1997), District 9 (2009), Brazil (1985), Maailma Vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Ja uskokaa tai älkää, Logan's Run (1976)
5. Muutostiloja (Altered States, 1980)
Tieteen vaarat ovat yksi sci-fin peruspilareista ja Muutostiloja yhdistää erinomaisesti kehityksen alkukantaisuuteen.
Katso myös: Primer (2004), Kärpänen (The Fly, 1958), Kärpänen (The Fly, 1986), Huomisen Tuska (The Quiet Earth, 1985), Kielletty Planeetta (Forbidden Planet, 1959).
6. Zardoz (1974)
Jumaluuskompleksi tulee myös usein tieteistarinoissa esille ja yksikään elokuva ei tunnu käsittelevän muurahaisfarmilla leikkimistä yhtä vinksahtaneesti ja ihanan tekotaiteellisesti kuin Zardoz.
Katso myös: Dark City (1998), The Truman Show (1998).
7. 12 Apinaa (Twelve Monkeys, 1995)
Sitten ovat tietenkin post apokalyptiset elokuvat jotka aina helposti yhdistää joihinkin Italotuotoksiin, mutta vaikka ne ovatkin usein riemastuttavia, niin nyt mietimme miten asia korjataan, vai onko se ylipäätään edes mahdollista.
Katso myös: Sunshine (2007), Tie (The Road, 2009).
8. The Fountain (2006)
Jos Zardozin kautta meille tuli esille ihmisen halu toimia Jumalana, niin The Fountainin kautta meille tulee huolella toteutettu ihmisen halu löytää Jumalallisuutta.
Katso myös: Dante 01 (2008), Stargate (1994), THX-1138 (1971).
9. Mies Toisesta Maailmasta (The Man Who Fell to Earth, 1976)
E.T. ei ollut ainoa joka kaipasi kotiinsa, sillä samaa toivoi David Bowie, mutta ihmisenä olo on yksisuuntainen tie ja itsensä kadotus on liiankin helppoa.
Katso myös: Total Recall (1990), Hämärän Vartija (A Scanner Darkly, 2006), Solaris (1972).
10. Pahan Kehä (They Live, 1988)
Satiirina Pahan Kehä sopisi hyvin tuonne Repo Manin luokse, sillä molemmissa piikittely kohdistuu monetaariseen kuluttamiseen, mutta käytännössä Pahan Kehä on kuitenkin alien invasion-elokuva, se vain tekee sen kaupparatsuilla.
Katso myös: Se jostakin (The Thing, 1982) Ihmispaholaiset (Invasion of the Body Snatchers, 1978).
+ 11. Kolmannen Asteen Yhteys (Close Encounters of the Third Kind, 1977)
Toivo, usko, halu.
Tiedän, että monet lisäsuosituksistani sopisivat jonkin toisenkin elokuvan yhteyteen ja jotkut saattavat nyrpistää nokkaansa ajatukselle pistää Solaris ja Total Recall yhteen, mutta elokuvat voi nähdä niin eri tavoin ja parhaimmat niistä näkeekin.
Mutta missä on 2001? Tai Star Trek the Motion Picture? No hei, ei siellä ollut Kellopeli Appelsiiniakaan, vaikka jokainen niistä ansaitsee paikkansa korkealla.
2001:n ja Star Trekin jätin tietoisesti pois, sillä halusin miettiä suosikkejani niiden ulkopuolelta.
Luonnollisesti ymmärrämme kukin, että toisena päivänä toisenlaiset mielipiteet, mutta perusrunko on sen verran tukeva jotta siihen ei muutoksia kaivatakaan. Ja tietenkin joskus tekee mieli ottaa vähän rennommin ja silloin Cherry 2000 ja Barbarella saavat estradin itselleen.
Ja mitä tulee edeltävän listan järjestykseen, niin numero on vain päässäsi.
4 kommenttia:
Vaikka puolet ohjaajista ovatkin brittejä, nämä ovat k a i k k i amerikkalaisia leffoja. Se kertoo vähintäänkin elokuvien saatavuudesta ja näkyvyydestä, jos ei muusta. Vaikean heitti Eugen, ja aika ontoksi jäi tällä kertaa vastaus. Minullakin tulee aina listojen kanssa ongelmia siinä, miten saada niistä tarpeeksi kattavia, jostain objektiivisuudesta nyt puhumattakaan. (Ei yhtään esimerkkiä 50-luvun scifi-buumista?) Erikoishuomiota mukaan ottamallesi Carpenterille: The Thing ja varsinkin Dark Star ovat joka suhteessa rikkaampia elokuvia kuin They Live...
Liian tiukka keskittyminen niihin numeroihin antaa väärän kuvan, sillä rajaaminen johonkin top kymppiin on aivan mahdoton tehtävä ja silloin sitä helposti ottaa helpoiten mieleen tulevat elokuvat. Joskaan en usko että tieteiselokuvalistasta tulisi yhtään sen parempi tai uskottavampi jos elokuvat olisivat muita kuin amerikkalaisia, etenkään kun englanninkielisyys ei tee elokuvasta pelkästään amerikkalaista.
Toki olisin voinut olla tarkempi ja mainita, että jätin fiftieselokuvat suosiolla pois, kun koetin kuitenkin pitää listan edes jotenkin lyhyenä ja ne mukana se ei olisi onnistunut. Kuten myöskään sieltä ei löydy animea, roskaelokuvia, etc. Joten top 100 olisi ehkä ollut parempi vaihtoehto.
Spontaanisti kirjoitetun sisältö on aina muutostilassa.
Niin ja se ettei The Thing ole lihavoituna, ei tarkoita etteikö se olisi vähintään yhtä hyvä ellei parempikin kuin They Live, mutta eilen noin, tänään ehkä ei.
Nopeeta toimintaa. Mielenkiintoinen listahan siitä tuli ja mukavasti järkeilty nuihin nippuihin. Ihan hirveästi yllätyksiä ei ehkä löydy, mutta kokonaista kolme elokuvaa kaiken kaikkiaan jotka on mennyt itseltäni täysin ohi. Mark 13, Muutostiloja, Pahan kehä. Pitää ottaa asiakseen.
Kaikin puolin yllättävänkin samoilla linjoilla mennään, paitsi että District 9 ei tehnyt kovinkaan suurta vaikutusta itseeni. Ja Zardozin katsomisesta on aikaa, muistelisin sen olleen jokseenkin huvittava.
Amerikan Yhdysvalloissa ja siellä Kanadankin suunnalla satutaan myös tekemään törkeät määrät scifiä ja hyvääkin sellaista. Myös Japanista löytyy sitä, mutta tuntuu siltä että ovat yleensä hyvin fantasiansekaisia.
Solarikset, Metropolisit ja Tetsuot tuntuisikin jo löytyvän, ei-amerikkalaisista heittäisin kyllä kehiin ainakin Abre los ojosin.
Siitäpä vielä että oletkos muuten nähny Fritz Langin elokuvaa Nainen kuussa?
Pidän kyllä kovastikin Abre los Ojosista (joskin myönnän että Vanilla Skyn autiokaupunki oli mielestäni sykähdyttävämpi kohtaus), mutta jotenkin en saa siitä koskaan scifististä fiilistä, mikä on sinänsä hassu että saan sen esimerkiksi Truman Showsta.
En voi väittää nähneeni tuota Langin elokuvaa, ainakaan sen synopsiksen lukeminen ei tuonut muistikuvia pähäni. Vaikuttaa kyllä hyvikin mielenkiintoiselta.
Zardoz on huvittava.
Lähetä kommentti